Kategoriat
Lifestyle Terveys & hyvinvointi

Toinen kolmannes on kohta taputeltu

Hyvin sujunut raskaus on mennyt siinä sivussa

Nyt neljättä odottaessa raskautta ei pohdi kaiken aikaa kun kaikki on niin tuttua. Pienet vihlomiset tai puskaan oksentamiset on sen verran tuttuja juttuja, että ne eivät säikäytä tai aiheuta sen kummempaa kauhistelua. Raskauteen kuuluu monenlaisia kasvukipuja, kolotuksia ja kehon muuttumista.

Yksi asia mikä on aika ihanaa on se, että raskausaikana sitä myös antaa itselleen luvan höllentää tahtia.

Kun lapset lähtevät ulos niin en välttämättä siivoa koko aikaa vaan saatan makoilla hetken ihan rauhassa kyljelläni ja kerätä voimia. Keho tarvitsee lepoa eri tavalla kuin aikaisemmin, eikä siitä kannata kantaa huonoa omatuntoa. Kyllä sitä taas hetken kuluttua ehtii siivoamaan ja laittamaan ruokaa.

Raskausviikko 25 on alkamassa

Nyt kun toinen kolmannes on enää muutamaa viikkoa vajaa, huomaan että vatsa on ottanut kasvuspurttia. Vielä muutamia viikkoja sitten se katosi löysän paidan helmoihin mutta nyt tyköistuvassa vaatteessa paljastuu puolikas jalkapallo. Viimeinen kolmannes viekin sitten vatsanympäryksen uusiin sfääreihin ja sitä miettii, että miten paljon se voikaan enää kasvaa vaikka joka viikko mittaa tulee lisää. Kuulun vielä siihen kastiin, joilla vauvavatsasta tulee hyvin kookas enkä usko, että tämä raskaus tekee poikkeusta. Nyt kasvun myötä vatsa onkin alkanut aika nopeasti painamaan. Mulla on jonkunlaisia kasvukipuja tai kiinnikkeitä tuolla alavatsalla, joita kiristää aikalailla ja etenkin nopeat liikkeet vihlovat kovasti. Sellaisista tuikahduksista huomaa, että ollaan kääntymässä viimeiselle kolmannekselle jossa vatsa alkaa todella tuntumaan. Myös vauvan liikkeet ovat jo aikamoista jumppailua, joka tuntuu ja näkyy ulospäin.

Odotusta on kuitenkin jäljellä nelisen kuukautta joten ihan rauhassa tässä vielä kasvatellaan vatsaa ja vauvaa. Toivottavasti kaikki sujuu yhtä hyvin kuin tähänkin saakka <3

Kategoriat
Lifestyle

Tarmoa täynnä

Valmiina arkeen

Siitä alkaa olla neljä viikkoa kun oli itsenäisyyspäivä ja meidän perhe jäi varhennetulle joululomalle. Aika meni loppujen lopuksi nopeasti ja mies onkin palannut töihin heti välipäiviltä ja lapsilla koulu alkaa ensi maanantaina. Tänään kaupassa käydessä iski sellainen olo, että tästä se arki alkaa ja olen kyllä siihen ihan valmis. Lapsilla on ikävä jo päiväkoti- ja koulukavereita eikä tuohon ensi viikon alkuun olekaan enää paljon aikaa. Harrastukset ja arki muutenkin pyörähtää käytiin kaikki yhtä aikaa. Itse menen nyt perjantaina meidän kuukausittaiseen palaveriin Eastoniin ja oma lomani loppuu siihen. Jatkan edelleen Keskolla Eastonin juttujen parissa aiempaan tapaan, mikä sopii mulle erinomaisesti koska voin tehdä sitä työtä oman aikatauluni mukaan kotoa käsin eikä palavereihin ole pitkä matka. Pieniä lisäyksiäkin sain tälle vuodelle työnkuvaan mutta tuntimääräni on sen verran maltillinen, että voin hoitaa kaiken myös vauvan tultua. Olen ennenkin tehnyt töitä toiminimeni kautta myös äitiyslomat ja jatkan samalla tavalla tälläkin kertaa sillä saan onneksi tehdä töitä omaan tahtiini.

Nyt menen laittamaan lapset ja yökyläkaverin nukkumaan, sillä olen herännyt suhteellisen aikaisin hieman huonosti nukutun yön jälkeen. En tiedä oliko se tuo myrsky joka valvotti mutta kukuin yöllä hereillä moneen kertaan. Toivottavasti ensi yönä uni tulee paremmin niin aamulla ei tarvitse yhtä paljon kahvia!

Joko teillä on arki alkanut vai olitteko lomalla pyhien aikaan?

Kategoriat
Lifestyle

Hyvää uutta vuotta 2019!

Tervehdys vuodelle 2019!

Meillä vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä perheen kesken. Tein kaikkia niitä tarjottavia mitä aioinkin ja päivä meni oikein mukavasti. Käytiin ulkona katsomassa ilotulituksia ja valvottiin vähän yli puolen yön. Tänään saatiin lähisukulaisia vieraaksi ja kilisteltiin vielä uudelle vuodelle. Mitään suurta juhlaa meillä ei siis ollut mutta toisaalta ei tämäkään ollut hullumpaa kun saimme viettää rauhallista aikaa yhdessä ja hoitaa kotona koiria, joita raketit pelottivat. Etenkin meidän Anttonia pelottaa uusi vuosi jo päivää paria aikaisemmin kun jostain kuuluu ensimmäinen papattien poksaus ja siihen asti, että viimeiset uudenvuodenpäivän raketit ovat ammuttu. Taas niitä nimittäin kuului täällä kaupungissa vielä ihan tänään päivällä vaikka virallinen aikaraja oli ohi jo yöllä kahdelta. Antton on todella säikky ja joka uusi vuosi on sama juttu, että häntä saada rauhoitella ja rapsutella. Tärkeintä Anttonille on, että vieressä on joku joka hoitaa ja silittää. Ulkoilu yritetään hoitaa aikaisin illalla ja sitten seuraavan kerran aikaisin aamulla pikaisesti. Hän ei millään lähtisi vapaaehtoisesti ulos vaikka pissatauko olisi miten pitkä, sillä Antton tosiaan säikkyy kovasti rakettien ääntä. Onneksi se on taas vuodeksi ohi!

Kevät saa tulla

Vaikka nyt ollaan vasta tammikuun alussa niin musta tuntuu siltä, että vuodenaika taittuu pian kevääseen. Se johtuu ehkä juuri tänään vallinneesta lauhasta säästä ja ajatus unohtuu paukkupakkasten tultua mutta toisaalta päiväthän pitenevät taas. Vauva syntyy huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa ja oikeastaan siihenkään ei ole enää pitkästi aikaa. Kevät menee minusta aina syksyä paljon nopeammin ja se on lisääntyvän valon vuoksi ihanaa aikaa. Olen ihan valmis siihen, että mennään kevättä kohti ja maaliskuussa saa kaivaa jo tennarit jalkaan. En oikeasti malta odottaa!

Mulla on vuodesta 2019 hyvä kutina. En tiedä miksi tuntuu siltä, että 2018 ei ollut vuosistani parhaimpia vaikka mitään kamalaa ei tapahtunut. Blogissa saa ehkä sellaisen kuvan, että meillä oli pelkkää matkailua ja hauskuutta mutta se on vain pieni osuus siitä arjen paletista, joka on ollut aika raskas. Toivottavasti tämä alkanut vuosi on meille hyvä!

Ihanaa uutta vuotta myös jokaiselle teistä! <3