Kategoriat
Yleinen

Uusia alkuja, vuodesta toiseen?

Näin nämä pienet reippaat koululaiset ovat aloittaneet taas opintien. Meillä poika menee 2.luokalle samaan kouluun jossa on käynyt jo eskarin joten tottunein elkein sujui kouluunlähtö. Kavereita ja opiskelua odotettiin jo loppuloma!

IMG_20160810_191715

Mä itse painin syysaloitusfiiliksissä. Kaikki varmaan tunnistaa tunteen kun syksyssä on uuden aloittamisen intoa. Mulle jojolaihduttajana syksyt on sitä kun iskee se suuri innostus ja kipinä. Jos mietin aikaa taaksepäin, olen varmasti joka syksy ryhdistäytynyt jo kaksikymmentä vuotta. Joskus innostus kantaa pidemmälle, joskus se loppuu jo ennen lokakuuta mutta ”tiukalle” on lähdettävä. Nyt kiusaus on ihan mielettömän suuri ja uskokaa tai älkää mutta mulla siis tekee mieli ihan hurjia juttuja. Haluaisin mennä ostamaan Nutrilett-kuuripaketin, ilmoittautua johonkin FitFarmin nettivalmennukseen tai alkaa vain omatoimisesti rajoittamaan sitä mitä saan syödä ja mitä en. Sinällään harmittomia ajatuksia mutta tiedän, että se on mulle liikaa. Vedän itseni joka kerta liian tiukalle ja lihon kaiken takaisin.

IMG_20160810_191617

Palaan ajatuksissani kuitenkin yhä enemmän niihin oivalluksiin mitä tein keväällä. Kirjoitin niitä mm. postauksessa Suomen suosituin jojo-laihduttaja ja Ei enää yhtään dieettiä. En halua viettää koko aikuisikääni laihduttamisen ja semi-tyytyväisyyden aallokossa jossa en koskaan ole itselleni tarpeeksi sopiva. Päätin, että teen muutoksia terveyden vuoksi ja sillä tavalla, että ne ovat niin pieniä että niistä voi tulla elämäntapa joka kestää. Tätä mantraa hokien olen selättänyt sekä herkkuhimoja että saanut lähdettyä lenkillä silloin kun ei huvita. Kesä meni mutta ”mitään” ei kuitenkaan ole tapahtunut. Olen aivan samanlainen ainakin ulkoisesti kuin ennenkin. Saman näköinen, kokoinen, pituinen, painoinen jne. Olisiko sittenkin otettava itseä niskasta kiinni?

HjmSs 20160810_185105

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa kommentoi taannoiseen postaukseeni osuvasti ja nostan hänen kommenttinsa uudelleen:

”Niinpä, jos painonhallinta olisikin tiedosta kiinni :). Kuten ammattilaisena tiedät keho pistää laihtumista vastaan, aivot eivät tiedä minkä kokoisessa kehossa ovat kiinni, reagoivat vain hormoonien muutokseen (mm. leptiini). Se että laihtumisen jälkeen lihoo, ei yleensä ole kiinni itsekurista, vaan aivot yrittää pitää sut hengissä. Paino nousee, koska aina aiemmin ihmiskunnan historiassa laihtuminen on tarkoittanut nälänhätää tai muuta pula-aikaa ja kuoleman vaaraa. Aineenvaihdunnan muutokset nähdään tutkimuksissakin ja jokaisen laihtumisen jälkeen homma on aina vaan enemmän solmussa. Tutkimuksia on vähän, mutta kaikki ihan saman suuntaan: mitä kovempi laihdutus, se kovempi palautus. Ensimmäisillä kerroilla paino vielä laskee ja sitten jossa kohtaa huomataan, ettei painoa saa oikein millään alas. Tämä on biologiaa ja tämän takia olemme pysyneet hengissä. Tässä yltäkylläisyyden tilassa, ominaisuus ei ole enää tarpeen, mutta keholla menee aikaa tottua tilanteeseen.
Laihduttamisen lopettaminen ja itselle sopivan elämäntavan löytyminen vie aikaa. Kun homma ei ole vaan pääkopasta ja omasta päättäväisyydestä kiinni, on sille annettava aikaa ja luotettava että oma tapa voida hyvin ja hallita painoa löytyy. Ammattilainenkin voi tarvita ammattilaista, se ei ole häpeä. Toisen kanssa asian pallottelu auttaa myös omien ajatusten jäsentelyyn. Lisäksi näkökulman muutos voi joskut tuoda ratkaisuja.
Olen tehnyt 15 vuotta ravitsemusterapeutin hommia ja nähnyt mitä laihduttaminen meille tekee ja siksi en oikeastaan ikinä ohjaa ihmistä laihduttamaan, lähinnä mietitään miten voidaan paremmin, miten arjessa homma voisi sujua. Monen kanssa lisätään syömistä, vähennetään treeniä ja lisätään lepoa ja unta :). Säästöliekki on yleinen tuttavuus vastaanotollani.
On hienoa, että tuot esille tätä laihduttamisen nurjapuolta, sllä tämä on on se tavallinen tarina. Laihduttamisen lopettaminen on vaikeaa kun kierre on tuttu, vaihtoehtoinen reitti ei ole selkeä, eikä lyhyt. Mutta se kannattaa, koska se voi tuottaa oikeasti tulosta.

20160810_185131

Tietoinen päätös siitä, ettei enää lähde dieetille ei tietystikään saa olla terveellisten elämäntapojen vastakohta, tätä en tarkoita. Tarkoitan sitä, että nyt aion pysyä sanoissani ja jatkan valitsemallani tiellä ja yritän pyrkiä eroon jojo-laihduttamisesta. Olen tehnyt itselleni jo tarpeeksi hallaa laihduttamisella. Nyt paino ei ole kahteen vuoteen liikahtanutkaan vaikka ”ennen” se kyllä olisi tällä elämäntavalla lähtenyt laskuun. Tänä syksynä ei ole siis tiedossa tiukkaa, vaan vain minä. Ylipainoinen nainen joka yrittää opetella tekemään arjessa parempia valintoja ja käymään lenkillä, siksi koska tykkää siitä. Uudet lenkkitossutkin on hankittu arjen liikuntaan ja käytettykin jo 🙂 Näillä eväillä eteenpäin. Älkää tekään laihduttako! On oltava olemassa parempikin keino ja se lienee lempeä rakkaus itseään ja kunnioitus kroppaansa kohtaan -sitä minäkin opettelen.

IMG_20160802_215608 IMG_20160802_215654

Kategoriat
Yleinen

Kesän maukkaimmat juhlat

SAMSUNG CSC

Uskomatonta että nyt on elokuu! Toisaalta olen innoissani ja valmis, sillä heinäkuun loppu oli niin ihanan aurinkoinen että olen ehtinyt istuskella kotiterassilla kahvikupposen kanssa aivan riittämiin. Meidän naapurustosta on tullut tiivis ja tärkeä ja etenkin viereisen talon ystäväni Jarnan kanssa ollaan nähty paljon enemmän kuin koulujen aikaan jolloin arjen pyörittäminen lasten menoineen vie niin paljon aikaa. Parasta on tietysti, että liikunnallinen Jarna ja nappaa mua mukaan lenkille milloin Uutelaan, milloin Mustavuoreen tai Mellunmäen metsiin. Tärskyt tienvarressa ovat arjen ystävyyttä parhaimmillaan.

20160722_195230 20160722_195246 20160722_195354 20160722_195902 IMG_20160731_192859

Viikonloppuna meillä juhlittiin lasten syntymäpäiviä. Amoksella ja Linnealla ei ole syntymäpäivässä eroa vuosien lisäksi kuin kolme päivää joten yhteissyntymäpäiviä on tiedossa varmasti tulevaisuudessakin. Amos täytti kaksi ja Linnea viisi. Hassua että vielä viikko sitten mulla oli 1, 4  ja 8-vuotiaat lapset ja nyt kombon ikä onkin 2, 5 ja 8 vuotta.

20160727_145843 20160729_124900

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Tänä vuonna heitin kutsut someen vasta alkuviikosta ja kutsu oli avoin kaikille ystäville ja sukulaisille. Aika usein käy niin, että jos porukan pitää pienenä, huomaa että viime tingassa puolet peruuttaa ja pahimmillaan vieraita on yksi tai ei ollenkaan. Meillä oli open house koko päivän eikä mulla ollut hajuakaan ketkä tulevat ja ketkä ei. Päivä oli oikea menestys ja laskin, että vieraita kävi yli kaksikymmentä. Päivä oli aurinkoinen ja täällä omakotitalossa on niin mukava kestitä kun tilaa riittää. Kotikin tuli laitettua kuntoon ja makuuhuoneen seinään porattiin yölamppuja vielä edellisenä päivänä. Hyvin perinteistä meikäläiselle ennen juhlia! Yritän hoitaa kaikki roikkuneet ja häirinneet asiat kuntoon, että koti olisi kaunis. Yhdessä yllä olevista kuvista näkyvä ystäväni Anni kiitti ja kehui juhlia kesän maukkaimmiksi juhliksi joten hymyä riitti vielä pitkään illalla.

IMG_20160729_222814

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Mahtavaa elokuuta kaikille! Oletteko te palailleet jo lomilta töihin? Mä ajattelin nyt palailla päivittelemään aktiivisesti kuulumisia ja juttuja, kun kesä on ollut niin katkonaista blogin kanssa. Jos teillä on jotain postaustoiveita niin kommentoikaahan! Eiköhän nämä blogitkin päivity taas useammin kun jengi on koneen ääressä. Mulla ainakin alkaa olla jo sellainen mukava kutina, eikä ajatus lyö täysin tyhjää näppiksen edessä. Ideoita ja toiveita saa silti heittää!

<3 Anna

Ps. Ihana postaus oli Kertun blogissa Modernisti kodikas. Käykäähän lukemassa Kylässä Karlalla jos luitte puoli vuotta sitten lopettaneet Karlan All I ever wanted is here blogia. Siinä hänen kuulumisia, jotka ilahduttivat ainakin minua. All I ever wanted is here blogia tuli luettua monta vuotta ja monesti kun joku pitkänlinjan bloggaaja lopettaa niin siihen kohdalle oikein jää aukko. Tavallaan tuntee blogistin vaikka ei ole koskaan tavannutkaan ja siksi kuulumiset jälkikäteen ovat aina mukavia.

SAMSUNG CSC

Kategoriat
Yleinen

Mannapuuroa ja mansikkaa

SAMSUNG CSC

Kesä on vienyt meikäläisen blogista laitumille ja vaikka kuinka ajattelen, että tästä tulisi kiva blogijuttu niin harva päätyy näppikselle. Eilen näin kuitenkin kahta ihanaa rakasta ystävää, joiden kanssa on juuri oikeenlaista kemiaa. Pidettiin tyttöjen päivä kaupungilla Saran ja Monnan kanssa. Syötiin Cafe Esplanadissa salaatit, juotiin kahvit ja vaihdettiin kuulumisia. Nämä kaksi ovat kyllä meikäläisen tärkeimmät tyypit!

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Mukana oli myös #vauvapursiainen mikä tekee mut erityisen iloiseksi. En tiedä olenko blogissa maininnut mutta tuo Monnan raskaus on todella ihana asia. Usein mietin sitä ja aina Monnan kuvia katsoessa huokailen, miten mahtavaa on että heistä tulee Tuukan kanssa vanhempia <3 En malta odottaa, että näen minkälainen pikkuneiti sieltä tulee. Ystävän odotus tekee tosiaan minutkin hyvin onnelliseksi kun näen heidän kutkuttavan jännittävän matkan äidiksi ja isäksi. Tuo elämän ihme on maailman ihanimpia asioita.

SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Tyttöjen seura on aina yhtä voimaannuttavaa ja mahtavan päivän päätteeksi ajoin mökille viemään puhtaita lakanoita seuraavia mökkeilijöitä varten. Siellä oli ihanan tyyni järvi jonka ääressä mieli lepää. Poimin jonkun verran mustikoita mukaan ennen kaupunkiin ajoa, sillä tuo marjojen säilöminen talvea varten on meikäläisen mielenpäällä olevia asioita nr.1. Nyt on juuri se aika kun pitäisi poimia ja poimia, jotta talvella sitten riittää marjoja. Mansikkaa sain kamalan metsästämisen päätteeksi pakkaseen 20kg eli neljä laatikkoa ja sitten tein 4 litraa mansikkahilloa josta tuli siis seitsemän lasipurkkia (erikokoisia). Viime vuonna mansikkahillot menivät kaikki, joten se oli ehdoton hitti. Paras resepti on se ihan hillosokeripussin kyljessä oleva resepti. Vähäsokerisempi ja tönkömpi mansikkamarmeladi ei ollut lainkaan niin hyvää ja sitä oli vaikea levittää lettujen päälle mutta kyllä nekin kaikki meni. Hillojen reseptit löytyvät postauksesta: Mansikkahilloa kahdella makeudella. Nyt keittelin hillon ihan liedellä tosin kun määrä oli niin suuri.

20160713_160010

20160710_194644#1

20160714_183114 20160714_183412 20160714_183400 20160714_183433

Tänään on kaatosadetta joten poimimisesta tuli välipäivä. Miten teillä? Onko muilla ollut hankaluuksia löytää mansikkaa jos ei ollut ajoissa liikenteessä? Vai onko paikallisilla toreilla ja kaupoissa edelleen hyvä valikoima kohtuuhintaan? Helsingissä hinnat ovat karanneet aikalailla, joten jos löytää niin kannattaa ostaa.

20160714_183427