Kategoriat
Ruoka

Maistuvaa syksyä sadonkorjuun aikaan

Saatiin mun suosikki omppuja ystävän anopilta

Voi että miten ihana yllätys oli kun hyvän ystäväni anoppi toi meille heidän pihan omenoita! Saatiin kaunis, iso korillinen Valkeaa kuulasta, joita ollaan nyt onnellisen popsittu poskeen. Syksyn omenat on mulle joka vuosi yhtä suuri heikkous ja meillä tehdään niistä monenmoista. Hillo- ja soseomenalajikkeet eivät ole vielä kypsiä, joten niitä odotellaan hetki. Istutin meille Valkeaa kuulasta vasta viime vuonna, joten se ei tuottanut omenoita. Punakanelista saadaan muutama ja loput puut menivätkin meillä jänisten suihin, kun hankien kanssa suojien korkeus ei riittänyt. Menetetiin siis kaksi ihan ensimmäisenä kesänä muuton jälkeen istutettua puuta, mikä on tietysti harmi kun ne olivat ehtineet kasvaa meillä jo kolme vuotta.

Mitä ollaan syöty ja mitä on loppuviikolla tulossa?

Ruokakuvat on meidän Italian reissulta elokuun alusta mutta oon ollut todella innoissani syksyn alusta ja kasviksista joita on nyt kaupoissa. Ollaan syöty paljon kaaleja ja porkkanoita sekä huomasin juuri, että hyllyihin oli tullut monenlaisia kurpitsoja. Niistä teen paljon syksyisin keittoa, joten se tuleekin tämän viikon ruokalistalle, sillä oikein pehmeä kurpitsakeitto on taivaallista. Viime viikolla tein todella hyvää kanakeittoa, jonka bongasin Yhteishyvän facebook-sivuilta. Kannattaa kurkata tästä Vartissa valmis kanakeitto reseptin ohje ja vähän viimeistellymmät kuvat, oli nimittäin todella helppo ja maukas keitto.

Miten tämä keittiössä touhuilu maistuu syksyllä niin paljon paremmin kuin kesällä?

Kategoriat
Uncategorized

Työhommia ja lasten juttuja kalenterin täydeltä

Syksyisin menoja riittää

Kesällä melkein unohdin, että syksyn alussa kalenteri tupsahtaa täyteen menoja. Vaikka en ole käynyt kodin ulkopuolella töissä virka-aikaa, on kalenterini täyttynyt vanhempainilloista, lasten lääkärikäynneistä, vasuista ja vanhempainvarteista. Toki tällaiset mahtuvat työssäkäyvänkin vanhemman kalenteriin mutta on ollut ihanaa osallistua niihin täysillä kun voin suunnitella itse aikatauluni. Yleensä pahin kiire helpottaa syyskuun jälkeen kun lasten koulu ja päiväkoti pyörii jo omalla painollaan.

Perjantaina työhaastatteluun!

Vapaasta kalenterista ja sen eduista huolimatta kaipaan sitä, että saan haastaa itseäni työn parissa ja pääsisin täysipäiväisesti tekemään työtä, joka vastaa osaamistani elintarvikkeiden ja sosiaalisen median parissa. Ensi vuosi on vielä täysin avoin ja voi olla, että edessä on jotain uutta tai sitten ei. Perjantaina suuntaan kohti yhtä työhaastattelua ja eihän sitä tiedä, jos sieltä poikisi jotain lisää. Iloisin ja jännittynein mielin siis kohti perjantaita! Kerron kyllä myöhemmin miten kävi.

Kategoriat
Uncategorized

Meillä on päätetty syksyn harrastukset

Osa uutta ja osa vanhaa

Viime vuonna kesän lopulla pohdin näitä samoja juttuja ja nyt on jälleen harrastuksiin ilmoittautumisten aika. Viime vuonna meidän isommat olivat kerran viikossa uimakoulussa ja uin sen aikaa itse lasten altaassa kuopuksen kanssa. Tänä vuonna jatketaan uinteja niin, että siirryimme kaupungin uimakoulusta seuraan uimaan (HU) ja myös nuorin pääsee omaan uintiryhmään. Uinti on meidän kaikille lapsille mieluisa harrastus ja olikin hienoa löytää jokaiselle oma ryhmä, joka on suunnilleen samaan aikaan samassa paikassa! Pienin on alkeisuimakoulussa, keskimmäinen Vesiralli 3 -ryhmässä ja vanhin Vesiralli 4 -ryhmässä. Jos innostus jatkuu olisi hienoa, että he jatkaisivat harrasteryhmiin joissa harjoittelua on muutaman kerran viikossa. Harrastin itsekin uintia pienenä ja olin parikymppisenä useamman vuoden töissä Mäkelänrinteen uimahallissa uinninvalvojana joten vesi on mulle tuttu elementti ja kiinnostus siihen näyttää periytyneen myös lapsille.

Temppujumpasta luovaan tanssiin

Viime vuoden meidän tyttö kävi uinnin lisäksi kerran viikossa alle kouluikäisten temppujumpassa, jossa leikittiin ja liikuttiin. Kuskasin häntä tuohon muutamien kilometrien päähän ja odottelin aulassa aina hänen jumppansa ajan. Tämä oli myös kaupungin jumppa ja ihan mielettömän edullinen eli sen hinta oli 25€/kausi. Nyt kun ikää on vuosi enemmän oli etsittävä uusi jumpparyhmä. Meille tuli postilaatikkoon mainos Helsingin Tanssiopiston tunneista, joita järjestetään tässä lähellä. Tällä kertaa hintalappu on suurempi mutta kuskausrumbalta säästyessä hintaa ei ihan voi verrata. Tytön ikäryhmää oleva Luovan tanssin ryhmä kokoontuu kerran viikossa tuossa meidän viereisellä koululla. Tänne ei tarvitse kuskata joten arki helpottuu yhden harrastuksen osalta. Luovan tanssin tunneilla opitaan oman kehon tuntemusta ja hallintaa, musiikin ja rytmin hahmottamista sekä tanssitekniikkaa ikäkaudelle sopivassa muodossa. Hyväntuulisiin tunteihin kuuluu myös helppoa akrobatiaa, luovia harjoitteita ja improvisaatiota. Opetus antaa hyvät valmiudet sekä nykytanssin että klassisen baletin opintoihin. Tanssitunti kerran viikossa on oikein sopiva tuon viimevuotisen tilalle.

Vanhojen harrastusten tulevaisuus on auki

Yleisurheilussa meidän lapset on olleet mukana aika vaihtelevasti jo vuosia. Se oli välillä tauolla ja nyt mietitään vielä hetki mitä tehdään ensi vuoden kanssa. Vanhin on ollut vaihtamassa yleisurheilua taekwondoon ja sen pariin olisi tarkoitus palata kun liikuntakielto loppuu käsimurtumista. Vähän jännittää, miten taekwondo onnistuu tuon tapaturman jälkeen mutta poika on siitä selkeästi innostunut ja hänellä on jo keltainen vyö. Täytyy toivoa, että etenkin se huonompi käsi tulee kuntoon ja harrastusta voisi jatkaa.

Nyt odottelemaan iltaa ja ensimmäistä luovan tanssin tuntia. Pieni ballerina on jo valmiina!