Avainsana: työ

Kategoriat
Lifestyle Perhe & suhteet

Pikkusiskollekin kipsi, kyllä on huonoa tuuria

Suloisen veljenpojan ristiäisissä vielä ennen tapaturmaa

Viime viikonloppu alkoi sillä kun meidän sisarusparven nuorimmainen sai kasteen ja nimen. Koko perhe kokoontui juhlimaan Espooseen tuota juhlaa ja oli ihana nähdä sukulaisia niin mukavissa merkeissä. Kasteen jälkeen syötiin italialialaisia alkupaloja, lohisoppaa ja tietysti kakkua. Päälle laitoin mun viime kesänä hankkimani Ralph Laurenin Drattea haalarin ja olin ihan tekstiilikaksonen siskoni kanssa, joka oli myöskin pukeutunut mustaan haalariin.

Mökille toipumaan ja nauttimaan aurinkoisesta säästä

Tänä viikonloppuna piipahdetaan mökillä kun on luvattu hyvää säätä ja ollaan toivuttu alkuviikosta. Meillähän kävi maanantaina niin, että tyttö kaatui ihan normaalissa pihaleikissä juostessaan ja otti käsillä vastaan maahan. Huonoa tuuria oli matkassa sillä siinä kävi niin onnettomasti, että hänellä murtui myös käsi niin kuin isoveljellä, jolla on molemmat kädet kipsissä! Istuttiin sitten tiistaina heti aamusta röntgenissä kun käsi turposi yön aikana ja kävi ilmi, että se ei olekaan vain vähän tärähtynyt. Pääsimme lähetteellä Lastenklinikalle kuviin ja siellä näkyi rannemurtuma. Hän sai samanlaisen kipsin käteen kun veljellä on tuossa paremmassa kädessä. Murtuma ei onneksi ollut huonoasentoinen niin selvisimme suoraan kipsauksella kotiin.

Harmi vain, että ehdin siirtää Tukholman risteilyn ensi viikkoon ja kesälomamme Italiassa on nyt sitten tuon tytön kipsiajan kanssa päällekkäin eikä hän pääse uimaan. Kyllä tässä meni vähän makua kesästä kun ei voida tehdä sellaisia asioita mitä suunniteltiin. Kesän ennakkomyynnistä ostetut Puuhamaan liputkin odottavat jääkaapin ovessa eikä sopivaa ajankohtaa tunnu löytyvän. Tytön kipsi saadaan pois vasta päivää ennen koulujen alkua.

Tällaista tänne! Hyvää karmaa sen sijaan toivon työnhakuun. Laittelin tänään hakemuksen työpaikkaan, jota toivon ihan todella kuumeisesti. Työ yhdistäisi sosiaalisen median osaamiseni elintarviketieteisiin ja on Fazerilla, jonne haluan todella paljon. Toivon niin älyttömästi, että saan juuri tuon paikan sillä se oli kuin kirjoitettu mulle. Pitäkäähän peukkuja!

Kategoriat
Ura

Jännitys tiivistyy

Toukokuun viimeinen

Voi että miten mahtavaa, että käännytään kesäkuuhun. Meillä on tiedossa lapsille leirejä (isommille) sekä vielä muutama viikko omaa paahtamista tuonne juhannuksen tienoille saakka. Sen jälkeen työtahti hiljenee hitaammalle loppukesän ajaksi ja työtunteja tulee vähän vähemmän. Tuosta juhannuksesta sitten mökkeillään säiden mukaan ja kun tiedetään milloin lasten serkut ovat maisemissa.

Jännitys tiivistyy

Tällä hetkellä ajatuksissani pyörii vain yksi asia ja se on se, että saanko Unelmieni työpaikan. Pääsin rekrytointipäivästä jatkoon ja kävin tällä viikolla henkilökohtaisessa haastattelussa Fazerilla. Vielä en tiedä miten tässä käy mutta varmaankin ensi viikolla olen jo viisaampi. Jos saan töitä Fazerilta, niin se määrittäisi urani suunnan nyt vuosiksi eteenpäin, joten tässä ollaan isojen asioiden äärellä. Tilanne on kutkuttavan jännittävä ja se täyttää ajatukset täysin!

Ylihuomenna loppuu koulut ja sitten iltapäivästä saammekin suunnata satamaan. On ihan huippua lähteä laivalle koko perheellä ja lapset odottaa sitä ihan hirmuisesti. Tällä viikolla ollaan saatu nauttia sekä päiväkodin ja koulun kevätjuhlasta ja ne ovat olleet liikuttavan ihania.

Elämä juuri nyt on aika makeaa. Ihanaa toukokuun viimeistä myös sinulle.

Kategoriat
Lifestyle Ura

Fazerin lohikeitolla, penni ajatuksistani

Blogilounaita ikävä

Mulla piti olla tänään yksi työjuttu, joka peruuntui ja mulla jäi kalenteriin aikaa kun olin jo lähtenyt liikenteeseen. Mun piti kokeilemaan sellaista hiushoitoa mutta se siirtyi ensi viikkoon sairastapauksen vuoksi, mikä ei toki haitannut meikäläistäkään sillä olen itsekin ihan kamalassa köhässä. Kun olin kuitenkin varautunut raivaamalla aikaa kalenterista, niin ajattelin sitten istahtaa Fazer Cafen lounaalle tekemään muita hommia.

Olen pyöritellyt ajatusta työnhausta mutta nyt kesää vasten se on vähän hankala idea sillä nopean aloittamisen uhka on lastenhoidollisesti vaikea tilanne. Voi siis olla, että en vielä etsi aktiivisesti päivätyötä omalta alalta vaikka sellainen kiinnostaa kovasti.

Nyt työnhakua pohtiessa olen myös huomannut ajattelevani paljon sitä, että bloggaaminen on ollut mulle merkittävä työ vaikka en ole sitä koskaan mieltänyt sellaiseksi. Olen ajatellut että bloggailen korkeintaan ”puoli”ammattilaisesti jos niin voi sanoa, vaikka onhan blogi mahdollistanut mulle paljon vuosien aikana. Huomaan myös miettiväni sitä, että olen tottunut jo pitkään tekemään omat aikatauluni ja pidän siitä. Voisiko olla, että päivätyö toisen firmassa tuntuisikin vieraalta? Mitä jos huomaan haluavani palata takaisin täysipäiväiseen bloggaamiseen ja panostaa tähän entistä enemmän? Olen selkeästi risteyskohdassa, jossa pohdin minkä suunnan valitsen seuraavaksi ja se jännittää.

Blogityö ja sosiaalisen median työ jota teen tämän lisäksi on siitä niin ihanaa, että se kulkee mukanani minne vain. Pääsen tuottamaan luovaa sisältöä ja tekemään siitä omannäköistäni. Kun katson työpaikkailmoituksia tai keskustelen ystäväni kanssa, joka tekee rankkaa vuorotyötä niin pohdin, että olenko ollut unelmaduunissani jo kaiken tämän ajan? Enkö osaa arvostaa sitä mitä minulla jo on vai onko kutina totta, että edessä on jotain enemmän.