Anna Liljeroos – Sivu 226

Asiaa ruoasta ja yksi asu

Kirjoittaja Kirjoittanut Anna Liljeroos
Julkaisupäivämäärä 26.4.2014
23 kommenttia artikkeliin Asiaa ruoasta ja yksi asu

Voi elämä kun pitää pari päivää taukoa kirjoittamisessa niin sen jälkeen kaikki postausaiheet tuntuu olevan pelkkää soopaa. Ihan arjen askareissa oon vähentänyt valokuuvaamista pienen loppuunpalamisen vuoksi mutta sehän ei tarkoita että valokuvia ei olisi lainkaan viime päiviltä. ”Vähentänyt” = pari sataa kuvaa kuitenkin 😉 Ei siis ihme et välillä mitta täyttyy!

Osallistuessani sinne food for media tilaisuuteen, sain myös ruokakassit siellä esitellyistä tuotteista. Ne olivat kaikki eri merkkien kesäuutuuksia ja torstai meni ihmetellessä erilaista jääkaapin sisältöä. Kaikkia en ala erikseen käymään läpi mutta voitte kysyä jos joku tuote kuvasta kiinnostaa et mitä se oli. Juustonaksuista, suklaapatukoista, pasteijoista tai majoneeseista ei sit kysellä sillä nehän ei fitfashion-blogeja lukevien menuuseen kuulu vai mitä? 😉

Blue Dragonin tuotteet on meikäläiselle ihan hepreaa, sillä oon maistanut sushia vain yhden kerran! Raskauden jälkeen testiin? Elovenalla on mukava uusi sarja lapsille ja kun se on mun yhteistyökumppani niin näistä tuotteista tulee vielä erillistä esittelypostausta kesän aikana. Sarjassa on siis Muumi täysjyväpuuroja- ja keksejä. Myös Elovena Plus maidolla höystetyt proteiinipitoiset puurot on mukava lisä olemassaoleviin annospikapuuroihin! Mutta niistä testausta siis luvassa.

Robertsin Berry Smoothieihin oli kovat odotukset ja aina kun saa jotain tuotteita niin niistä kirjoittaisi mielummin hyvää kuin huonoa mutta täytyy myöntää että olin pettynyt. Juomat ovat varmasti terveellisiä mutta maussa ei ollut kehumista. Oon innokas marjojen käyttäjä ja kun tehdään tuotteita jotka ovat terveellisiä ja täynnä antioksidantteja niin ne on lähellä mun sydäntä joten siksi en myöskään haluaisi parjata mutta mulle ei edes tuoteselostetta lukemalla oikein auennut miten juoma on tehty. Otetaan esimerkiksi noista mun suosikki tyrni-aprikoosi:

Roberts Berry Smoothie, Tyrni-aprikoosi 200 g

Ainesosat: vesi, tyrni, aprikoosi, omenamakeuttaja, omena, sitruskuitu, säilöntäaine (kaliumsorbaatti), väri (kurkuma). 100 g tuotetta sisältää 50 g marjoja ja hedelmää. Ravistettava. Gluteeniton, laktoositon, maidoton. Täysin kasviperäinen. Ravintosisältö 100g: energiaa 72 kcal, proteiinia 0,5 g, hiilihydraattia 12,9 g, josta sokereita 11,4 g, rasvaa 1,4 g, josta tyydyttyneitä 0,20 g, ravintokuitua 2,6 g, suolaa 0,002 g. Suositushinta 2,40€

Juoma siis valmistetaan ensin kuivatetuista marjoista (luin heidän sivuilta). Ok… Sitten lisätään vesi, omenamakeuttaja (siis mikä on omenamakeuttaja? -oli kaikissa mauissa), sitruskuitu? (taas uusi termi), päälle kurkumaa väriksi, säilöntäaine messiin ja 2 desin hinnaksi 2,40€. Ihan mennen tullen mun mieleen on enemmän esimerkiksi nämä:

20140205_150150 — ja tää on kans mun suosikkimaku! Tyrni-aprikoosi!

Noi Froos smoothiet jotka on pelkkää hedelmää on todella hyviä! Aijai! Mutta siis meidän testiryhmään kuului kolme ihmistä: kolmekymppinen mahakas kotiäiti, varjoissa lymyilevä kaksikymppinen karvakäsi ja armoton alle kouluikäinen AngryBird.

Kotiäiti tykkäsi eniten keltaisesta smoothiesta mutta ei niin paljon että olisi juonut sitä loppuun. Karvakäden suosikki oli mustikka mutta hänkin unohti sen väljehtymään vaikka huutelin perään että smoothie jäi! ”Angry Bird armoton” oli nimensä mukaisesti testiryhmän julmin. Kahta maistettuaan se ei suostunut enää maistamaan kolmatta vaan haki jääkaapista Pirkan vadelmamehun vaikka kotiäiti oli pyytänyt mukaan parvekkeen mehukekkereihin ylläolevia maistelemaan. Harmi! Sillä olisin mielelläni kehunut kun edes yritetään valmistaa sokerittomia smoothiejuomia. Mehu ja keksikestit jatkui siis muissa merkeissä.

Ruokapuolella tein nopean ruoan lapsille lohipullista joita ostetaan aina silloin tällöin Lidlistä (ei kuuluneet kasseihin) ja Mummon pariisinperunoista. Paistoin perunat pannulla oliiviöljyssä ja heitin sekaan kalapullat. Nopea ruoka mutta jaksan kyllä tehdä itse yleensä ruokaa alusta asti. Pariisinperunat oli hauskoja siellä tapahtumassa cocktail-tikuissa ja on tietysti hyvä gluteeniton pikkusuolainen kun niitä on joskus vaikeampi keksiä.

20140423_093512 — Pariisinperunat cocktailtikuissa

Mutta eiköhän se ollut noista ruoista siinä! Arvid Nordquistin Sommar!-kahvi oli hyvää myös kotona keitettynä ja Alpron lime-sitruuna jogurtti maistui oikein hyvältä yhdessä rahkan ja toisena annoksena puuron ja raejuuston kanssa. Todella raikasta!

Muista kuulumisista sellaista että mun sisko on käymässä Helsingissä ja nähtiin tänään kaupungilla. Kierreltiin vähän kaupoissa ja sitten mentiin Ravintola Teatteriin mutta en edes hoksannut kuvata mun salaattia. Asukuvat sentäs napattiin Espalla vaikka meikäläisen mammamuodista tuskin on kauheasti iloa suurimmalle osalle lukijoista.

Päivän asu

neule: H&M mama

huivi: Venetsian katukoju

farkut: H&M mama

laukku: Longchamp

kengät: Lacoste

Ilma oli sen verran lämmin että meidän takit jäi koko reissun ajaksi vaunujen alakoriin kun ei tarvinnut. Oma ulkomuoto alkaa olemaan peilistä sellainen et en melkein viitsi käydä peilin edessä mieltäni pahoittamassa ja oon just samannäköinen kuin muissakin odotuksissa. Toisen rapun naapuri oli ihan varma et odotan kaksosia ja et ne tulee millä hetkellä hyvänsä… No, kaiken kruunaa fiilis et on ihan älyttömän kömpelö kun maha on niin iso, hiki puskee päälle todella helposti ja kun vähänkin liikkuu niin vihloo ja supistaa. Mulla alkoi just viimeinen kolmannes raskautta ja laskettuun aikaan on se 3kk. Näillä olotiloilla veikkais et tästähän on tulossa oikein kepeä kesä meikäläiselle! NOT. 😀

Nyt menee jo maratoniksi mutta en malta lopettaa kun kerran aloitin eli sen taannoisen ruokapäiväkirjan pohjalta sain teiltä paljon ihania ideoita suuren ruokahalun selättämiseen. Yksi niistä oli rasvan lisääminen ja kun jäin pohtimaan mun ruokavaliota niin huomasin että ennen tosiaan söin rasvaa paljon enemmän mutta nyt raskauden aikana se on pikku hiljaa jäänyt pois aamupuurolta ja usein myös päivälliseltä jne. Rahkaakin oon syönyt mutta pähkinät on jääneet jne. joten mietin että siinä on saattanut olla syytä mun todella kovaan nälkään/mielihaluun saada hiilihydraatteja.

Nyt oon tunnollisesti laittanut taas aamupuuroon kookosöljyä, lisännyt välipaloihin pähkinöitä ja pääaterioille oliiviöljyä niin tiedättekö mitä? Mun ruokahalu on ihan selkeästi rauhoittunut eikä tee kokoajan mieli syödä! Toivotaan nyt oikeasti että tää helpottuisi tällä sillä oon jo ihan raunioina itse tästä stressistä et mikä homma on taas päästä kuosiin raskauden jälkeen…

Avainsanat Elämäntyyli, raskaus, ruokakuvia, ruokavalio, vaatteet, Yleinen

Yleinen

Food for Media

Kirjoittaja Kirjoittanut Anna Liljeroos
Julkaisupäivämäärä 23.4.2014
22 kommenttia artikkeliin Food for Media

Heipä hei! Täällä ollaan edelleen! Kiitos tuhannesti kommenteista viime kirjoitukseen, vastaan niihin jokaiseen vielä. En voi sanoa että mun fiilis helpottui kirjoittamalla noista tunteista vaan pikemminkin jouduin kohtaamaan ne silmästä silmään ja vasta parin päivän itkemisen jälkeen olo tuntuu enemmän normaalilta. Kyllä se vain on niin että ihminen on niin psykofyysinen kokonaisuus kuin olla saattaa ja ehkä siksi myös raskausaika on omanlainen kriisi, toisille pienempi ja toisille suurempi.

Päivän asu:

Mekko: Mama licious Cille capsleeve lace dress

*saatu MamaMia.fi:stä*

Mun MamaMian lähetys tuli heti tiistaina pääsiäisen jälkeen ja nyt riittää leggingsejä loppuraskauteen (kahdet pitkät ja yhdet caprit). Mukana oli myös tuo korallinen mekko joka pääsi samantien päälle kun suuntasin tänään Food for Media lehdistötilaisuuteen. Oikeasti mulla oli tuossa asussa vielä sukkahousut, saappaat ja takki mutta kun hain tilaisuuden jälkeen Linnean hoidosta mummolasta (meidän tontin vieressä) niin kurvasin tontin kautta ja kävin kuvaamassa tuon mekon blogiin ja jätin ne kannon päälle. Mekon taustamaisemana on siis meidän tontti ja siellä se oli paikallaan edelleen (nimimerkillä rakennuslupaa odotellessa) 😉

MamaMian paketissa oli myös nämä Boob fast food bra -imetysliivit (jotka on ihanat jo nyt kun ei ole kaaritukia) sekä kuvassa olevat Mama Licious Tia Jeanne leggingsit mut säästän teidän silmiä enemmältä nakuilulta ja laitan vaan tän yhden kuvan. Näillä kuitenkin mennään aika vahvasti tää viimeinen kolmannes 😉 Tää ei siis ollu mun asu pressitilaisuuteen!

Food for Media 2014 lehdistötilaisuus järjestettiin tänä vuonna Ravintola Palacessa Helsingin Etelärannassa ja sinne sain minäkin kutsun näin yhden hengen mediana. Paikalla törmäsin mm. serkkuuni joka on ammatiltaan toimittaja joten onhan se tavallaan hassua että nykyään blogien rooli sekoittuu samaan sarjaan ja yritykset haluavat meitä bloggaajia mukaan. Mulle elintarviketieteilijänä tää oli tietysti mielenkiintoista sillä pääsen luomaan kontakteja yrityksiin joissa voisin mahdollisesti tehdä töitä. Paikalla oli myös yksi mun yhteistyökumppaneista eli Elovena ja oli oikein mukava jutella heidän kanssa kasvotusten! 🙂 Tilaisuudessa elintarvikealan yritykset esittelivät meille kesäuutuuksiaan ja kaikkea pääsi myös maistamaan!

Katselin että edustus oli treenibloggaajien osalta aika heikko mutta siellä missä ruoka niin siellä Anna 🙂 Bloggaajista törmäsin mm. Hellapoliisiin, Hanna Sumariin ja Maijuun jotka toki tekevät paljon muutakin. Bloggareista saa onneksi aina auttavan käden joten sain kuvia myös itsestäni herkuttelemassa.

Estrellan juustonaksu ja punaviinibuffa sekä Blue Dragonin sushipöytä oli ainoat jotka mun piti kokonaan skipata mutta muuten kiertelin ja sain maistella mitä halusin. Mielenkiintoisia oli mm. suurena Lidl fanina Lidlin pöytä ja heidän Grillimaisteri -sarjan uutuudet: lammas ja nyhtöpossu eli Pulled pork. Pulled pork purilainen oli aivan mainio sillä liha oli todella juuri sellaista kuin pulled pork lihan kuuluu olla eli ihanan pehmeää. En malta odottaa huomista kun esiteltävien tuotteiden tuotteet toimitetaan meille osallistujille 😛

Vähän huonot kuvat sain Alpron pöydästä mutta siinä oli jogurttibuffet. Oon ollut ihan ihastunut Alpron vaniljanmakuiseen soijajogurttiin ja nyt Pehmeä&Täyteläinen sarja kasvaa lime-sitruuna maulla. Oli muuten hyvää! Omaani heitin muutaman saksanpähkinän eikä se kyllä muuta tarvinnut.

Mainitsemisen arvoinen oli myös aiemmissa kuvissa vilahtanut Arvid Nordquistin Classic Sommar! -sesonkikahvi joka oli mun makuun juuri sopiva yhdessä maidon kanssa. Se on keskitummapaahtoinen ja maitokahvina kuten itse juon juuri sopivan aromikas mutta keveä.

Joten ei täällä olla linnoittauduttu ihan neljän seinän sisään kun sain itseni tuonne tilaisuuteen lähtemään. Pitkään blogimaailmassa olleen Hellapoliisin kanssa tuli tuolla juteltua juuri tästä aiheesta. Kun itse bloggaa niin joskus on vaikea erottaa arki työstä kun harrastus ja oma elämä sekoittuu kaikki yhteen eikä välttämättä työstä tule koskaan lomaa. Mun kohdalla tää on ollut juuri nyt aiempaa vaikeampaa kun kirjoitan blogia toisaalta vain omasta itsestäni ja elämästäni juuri sen mitä haluan mutta kuitenkin haluan myös tuottaa jonkinlaista yhteistyösisältöä jotta saan rahallista korvausta ja voin antaa blogille niin paljon aikaa. Olisiko se helpompaa jos blogin aihe olisi enemmän itsestä ulkoistettu kuin mun kohdalla? Sisustus- tai pelkkä ruokablogi? Olisi varmasti! Lifestyleblogien kohdalla sitä miettii miten rajaa perheen pois blogista, laittaako lapsistaan kasvokuvia tai kertooko raskausarvista tai henkisestä kamppailusta kun elämä on vaikeaa.

Kun edellisessä postauksessa mietin tätä sosiaalista mediaa ja sen vaikutusta itseeni niin tulin siihen tulokseen että joskus kaikesta tästä on hyvä irroittautua ja kun se fiilis tulee niin sitten sulkee koneet. Mulle blogi on kuitenkin henkireikä jota ilman en edes halua olla sillä se antaa miljoona kertaa enemmän kuin ottaa. Kirjoittaminen on mun omaa aikaa ja jos en tätä tekisi niin en tiedä miten ilmaisisin itseäni! Pitäisi keksiä joku korvaava intohimo! 🙂 Mitään postausta tai juttua tuotteesta en siis kirjoita niin että en haluaisi vaan nautin tästä kokonaisuutena vaikka juttu on välillä kevyempää ja välillä raskaampaa.

Ja onhan tää bloggaaminen ihan yltiökivaa kun saa kieli pitkällä odotella ruokakasseja 😉 Melkein yksin jo riittäis tällä ruokahalulla motivaatioksi!

Ps. Apua miten mä oonkin noissa kuvissa jo mammamitoissa. Nyt mennään raskausviikkoa 27 joten 3kk olisi vielä kasvua edessä. Ou mai gaad.

Avainsanat Elämäntyyli, ruokakuvia, tontti, työ, vaatteet, yhteistyö, Yleinen

Yleinen

Yksinäisyys

Kirjoittaja Kirjoittanut Anna Liljeroos
Julkaisupäivämäärä 21.4.2014
43 kommenttia artikkeliin Yksinäisyys

Me oltiin suunniteltu eiliselle piknikpäivää eikä oltu ainoita saman idean saaneita. Päädyttiin Mustikkamaalle joka on Korkeasaaren vieressä Kulosaaren edustalla ja linnuntietä ihan kiven heiton päässä meiltä Laajasalosta vaikka ajomatkaa tulee kuutisen kilometriä. Piknikille lähti Saran perhettä mutta meillä Linnealle nousi kuume aamulla ja hän joutui jäämään isin kanssa kotiin. Mukana oli siis minä, Eliel ja Helmi. Mustikkamaalle saapuessamme parkkipaikka oli ihan tukossa ja varmaan puoli Helsinkiä oli menossa eläintarhaan tai ulkoilemaan saareen 🙂 Löydettiin kuitenkin autoille paikat ja käveltiin rantaan jossa oli kaunista, todella aurinkoista ja lämmintä kun ei tuullut yhtään.

Sara oli tehnyt makoisia wrappeja joissa oli toisissa kanaa ja toisissa tonnikalaa. Niiden lisäksi suolaisena oli lohipullia ja nakkeja sekä tomaatti-mozzarellasalaattia. Tuoretta ananasta oli isoina lohkoina sekä tuollaista kuvassa näkyvää mustikka-rypäle-pähkinäsalaattia. En halunnut tehdä hedelmäsalaattia perinteisemmistä ja mustuvista hedelmistä kuten banaanista ja omenasta niin tuo oli oikein hyvä valinta eikä ulkonäkö kärsinyt. Vihannestikkujen lisäksi oli tietysti mehua, keksejä, suklaata ja ja ja… 😉

Ruoka oli hyvää ja samoin seura. Tuntui myös hassulta että Sara sai syödä mitä halusi eikä mukana ollutkaan omaa eväskippoa punnituista ruoista 🙂 Reippailija oli silti käynyt jo aamuaerobisella ja salilla!

Illalla mun fiilis oli mukavasta päivästä huolimatta surkea. Oon ihmetellyt meidän yhtäaikaa odottavien mammaryhmässä sitä kun moni on itkuinen ja on puhunut siitä miten hormonit heittelee ja tulee harmituksia pienistäkin asioista. Mulla on ollut tasaista tahtia ja vaikka joku juttu on harmittanut niin oon unohtanut sen pian enkä oo kokenut mitään suurempia tunnemyllerryksiä. Eilen tuntui olo pitkästä aikaa todella mietteliäältä. Mietin sitä millaisessa roolissa esimerkiksi blogi on mun elämässä. Vietän tän parissa paljon aikaa vuorokaudesta kun kuvaan tapahtumia ja tekemisiä, laittelen kuvia koneelle, kirjoitan ja sitten vastailen kommentteihin. Tää on korostunut etenkin nyt kun en tee enää PT-ohjauksia ja vietä aikaa salilla asiakkaiden ja tuttujen kanssa vaan oon lähinnä kotona ja hoidan lapsia.

Oon aina ollut sellainen ihminen jolla on vaan kourallinen ystäviä ja tekin varmaan melkein osaatte nimetä kaikki mun kaverini. En oikein ole sellainen joka jaksaa pitää yhteyttä uusiin ihmisiin tai kavereihin jotka ovat tutuntuttuja vaikka sitä kautta heistäkin voisi tulla läheisiä ystäviä. Hitaalla lämpenemisellä on tietysti varjopuolensa eli se, että sitten niitä ystäviä on todella vähän ja olo saattaa joskus tuntua yksinäiseltä. Nuorena itkin sitä usein mutta nyt vanhempana sisältöä on tuonut tietysti oma perhe ja se että viihdyn hyvin myös yksin.

Eilen mulle tuli mieleen ajatus, että millaista mun sosiaalinen elämä olisi ilman blogia, facebookia ja instagramia? Aika hiljaista kenties? En siis välttämättä päivän aikana puhu kuin miehelle ja lapsille joista ensimmäinen tekee tällä hetkellä niin paljon töitä että ei nähdä juuri lainkaan ja myös se saa mut surulliseksi. Haluaisin niin paljon enemmän mutta tää on nyt hetkellisesti tällaista tilanteiden pakosta.

Miltä sitten tuntuu olla raskaana ja tuntea olonsa jollain syvemmällä henkisellä tasolla yksinäiseksi vaikka on blogikavereita, instagram-seuraajia ja ne muutama todellinen ystävä kuitenkin olemassa. Todella pahalta se tuntuu. Syyt kaiken tuon takana ovat varmasti moninaiset. Mun fiilis mun omassa nahassa tuntuu tuskalliselta eikä sitä kukaan ulkopuolinen voi muuttaa. Mun parhaisiin puoliin kuuluva sosiaalisuus on kohta muisto vain kun tunnen miten se hiipuu musta pois sitä mukaan kun itsetunto laskee. Nyt ihan oikeasti taas muistan miltä musta on tuntunut aina kun painoa on paljon. Todella kurjalta ja siitä blogin nimenkin keksin koska olin liian iso ollakseni minä.

Mulla tuli eilen sellainen fiilis et suljen samantien kaikki sosiaaliset mediat sillä tuntuu jotenkin niin tekopyhältä pitää sitä kautta yllä sitä sosiaalisuutta kun on oikeasti yksin. No en vielä sulkenut koska en tietystikään uskalla tai halua tippua pois viimeisistäkin rippeistä ulkomaailman kosketuksesta mutta ehkä pieni vähennys tai tauko olisi paikallaan. Vai onko siitä haittaa että suurin osa sosiaalisesta elämästä eletään virtuaalisesti: tykkäilemällä, kommentoimalla ja kirjoittamalla? Ajatuksena se on kuitenkin aika pelottava.

Postauksen otsikkokin vaihtui tässä matkan varrella kun aiheena piti olla ainoastaan pääsiäispiknik mutta lopputeksti koskikin jotain ihan muuta. Ehkä tän pohdinnan voi heittää raskauden jälkeen mappiin Ö, eikä lähteä ruokkimaan niitä elämäniloa vieviä ajatuksia edes kirjoittamalla tällaista ylös. Todellisuudessa tunteita ei kuitenkaan koskaan voi vain sivuuttaa sillä ne ovat todellisia sille joka ne kokee, vaikka ne olisi miten turhia muille. Ja sille joka ne kokee ne voi olla hyvin raskaita kantaa.

Iloa ja aurinkoa viikkoonne <3

Avainsanat pohdintaa, Yleinen