Kategoriat
Yleinen

FitFashion osaksi A-lehdet-konsernia

IMG_20140527_170419
lähde

Tarkkasilmäiset ja talousuutisia seuraavat ovat ehkä huomanneet jo päivän uutisen! Se on, että meidän FitFashion yhteisö siirtyy osaksi A-lehtien mediaperhettä! Hienoa sporttiblogit ja FitFashion!

Itse siirryin bloggaamaan tänne ensimmäisten porukassa kun urheilullisen elämäntyylin blogiyhteisö avattiin. Muistan kun muutos herätti monessa vastarintaa ja kun usea suosittu blogi ilmoitti siirtymisestään oli vastaanotto kaksijakoista. Toisia epäilytti ja harmitti ja samantien ilmoitettiin ettei aio jatkaa blogin seuraamista uudessa osoitteessa ja toiset onnittelivat hienosta mahdollisuudesta ja kiittelivät siitä, että vihdoin tuli ensimmäinen palvelu joka kokoaisi sporttiaiheen ympärillä pyöriviä blogeja saman saitin alle.

Siirtymisestä on nyt vuosi aikaa ja alku oli hieman hankalaa. Alustaa koodattiin jatkuvasti ja monella oli paljon opeteltavaa kun pohja vaihtui bloggerista wordpressiin. Muutaman kuukauden aikana opittiin kyllä paljon ja saatiin ns. homma pelaamaan niin yhteisön kuin bloggaajien toimesta.

Nykyään meitä on täällä yli 70 bloggaajan joukko ja itse koen, että suurempi porukka on tehnyt kaikille vain hyvää. Alussa me sporttibloggaajat ei taidettu paljon osata kameraa käyttää ja ulkoasu oli kaukana sisutus- ja muotiblogien ihmeellisestä maailmasta jossa selfiet tai kuvat kanasuikaleista muovirasiassa olisi kauhistus. Kun siirryttiin saman katon alle, jokainen kävi läpi varmasti saman vaiheen, apua: onko mun blogi ihan paska? Pitäisikö panostaa kuviin enemmän, entäs ulkoasuun tai ylläpitää hyvää postaustahtia? Yhtäkkiä ei ollutkaan yksin ja omassa kuplassaan vaan joukossa ja sen mukana taitaa tulla aina pientä kilpailua.

Mun oma tie laihdutusbloggaajasta fittimimmiksi tapahtui kahden ensimmäisen blogivuoteni aikana. Nyt olen viimeisillään ja tuntuu rikolliselta puhua me-muodossa sporttiblogeista, vaikka tiedän että se on sitä minua ihan pohjimmiltaan ja hyvinvointi elämäntapana antaa ehkä kokonaisvaltaisemman kuvan. Ennen kaikkea olen kiitollinen siitä, että olen löytänyt väylän ilmaista itseäni ja se on kirjoittaminen. Aihealueet on vaihdelleet etenkin nyt raskausaikana mutta nautin suuresti siitä, että voin kirjoittaa ajatuksiani tekstiksi ja pohtia asioita yhdessä teidän kanssa. Uskon että monella kirjoittajalla olisi vielä enemmän annettavaa jos itselle jäisi enemmän aikaa itse kirjoittamiseen. 

Olin tänään paikalla tiedotustilaisuudessa A-lehdillä ja puhumassa meidän portaalista bloggaajan näkökulmasta, samalla kun FitFashionin pojat kertoivat portaalista ja sen historiasta. Aiemmin mainitusta syystä olen todella onnellinen että portaali on onnistunut kasvamaan niin että herätti suuren konsernin kiinnostuksen johon kuuluu esimerkiksi toinen suuri yhteisö Lily.fi . Osana A-lehtiä uskon että saadaan taustajoukkoja paljon enemmän ja bloggaajien on helpompi keskittyä itse tuottamiseen eli blogin kirjoittamiseen mikä on ollut esimerkiksi muotiblogeissa jo pitkään ihan arkipäivää. Kyllä me näytetään vielä närhen näppylät niille, joille peilikuvat ja peppuselfiet oli naurunaihe. Mikon sanoin: ”kyllä niitä rahkaa syöviä ihmisiä riittää”! 😉

Lisää aiheesta linkeissä:

A-lehdet

e-Pressi

Ps. Eilisen pankkireissun myötä me ollaan nyt asunnottomia ja pienen pienen hetken myös velattomia. Mikä vapaus! 😉 Vai pitäiskö nyt tyhjentää tili ja ottaa hatkat? Minä, rantapallo ja Fidjin saaret. Vai talonrakennus*elvetti, velkavankeus ja kituuttaminen kaksiossa määrittelemättömän pitkän ajan… Apua, en ehkä uhraa tälle yhtään enempää ajatusta ettei iske kiusaus. Omaa unelmaa rakentamassa, vai miten se meni! 😉

IMG_20140526_164143 20140526_133100

IMG_20140527_182427

IMG_20140527_181946

Kategoriat
Yleinen

Pakkaamista paossa

IMG_20140525_133027

 

Meillä oli ihana viikonloppu mökillä! Paikalla oli paljon perhettä ja sukua. Säiden puolesta on vaikea uskoa että nyt on vasta toukokuu. Hellettä riitti, lapset uivat yhtenään ja itsekin heitin talviturkin. Meillä kotona olisi kauhea määrä pakkaamista ja laittamista mutta urakka tuntuu niin isolta että on melkein vaikea aloittaa. Sellaisen askeleen tein kuitenkin loppuviikosta, että vuokrasin meille Pelican Self Storagesta 15m2:n varaston ja hain muuttolaatikoita. Päädyttiin loppujen lopuksi siihen, että otetaan varasto läheltä ja meidän varasto on tästä vanhalta ja uudelta kodilta muutaman kilometrin päässä Herttoniemessä. 15 neliöön saa mahtumaan hyvin kaikki meidän varastointia tarvitsevat kalusteet, tavarat ja vaatteet koko rakennusprojektin ajaksi. Sijainti näin lähellä on siitä hyvä että voin nyt täyttää varastoa hiljalleen koko kesäkuun ja aina jos jatkossa tulee tarvetta hakea jotain niin matka ei ole pitkä. 30 laatikkoa odottavat nyt pakkaajaansa… Ei ihan sitä hommaa mitä haluaisi viimeisillään tehdä. Toivon että voisin kääntää jotain aikamatkavipua ja olla jo meidän valmiiksi sisustetusta vuokrakolossa vastaanottamassa vauvaa niin että kaikki pienokaisen vaatteet ja tarvikkeet olisivat paikoillaan. Mutta mitä vielä, ne on edelleen etsimättä, pyykkäämättä ja pientavarahankinnat tekemättä! 

IMG_20140523_144157 IMG_20140525_222128

 

Viikonloppuna saadaan avaimet uuteen kotiin ja tekisi mieli muuttaa sinne vain oman repun kanssa ja jättää mies ja lapset tänne pakkaamaan. Tuntuu välillä että tuo toinen puolisko ei oikein ymmärrä sitä, että kohta viikot käy jo niin vähiin että jaksa liikkua yhtään mihinkään, ison perheen muutosta puhumattakaan :/ Kaikessa ihanuudessaan se, että mennään eteenpäin on aivan ihanaa mutta toki tulee hetkiä jolloin miettii et helkutti on tää taas sauma. Pesänrakennusaika on psykologisesti odottavalle äidille tärkeää valmistautumista ja rauhoittaa mieltä. Se että haluaa laittaa kodin kuntoon vauvaa varten on luonnollista ja onhan se totta, että mielummin nyt tekee alta pois asiat koska synnytyksen jälkeen sitä omaa aikaa on paljon vähemmän. Ei siinä vaiheessa enää kiinnosta pestä ikkunoita tai lähteä metsästämään kaupoista harsoja tai pieniä vaatteita jne. Nyt tuntuu siltä että tuo aika varastetaan multa enkä ole lainkaan valmis. Tai no jäähän mulle onneksi se heinäkuu kun tämän pitää olla tyhjä kesäkuun loppuun mennessä 🙂 Sitä vaan mielellään laittaisi jo nyt kun on sitä tarmoa.

IMG_20140525_195120 IMG_20140525_195207 20140524_145029 20140524_155702 20140524_155757 20140524_155906 20140524_155819 20140524_170056 20140524_170149

Perheen kesken aikaa viettäessä huomaa että onnea on sisarukset joilla on samanikäisiä lapsia. Isommalla siskollani on tämä vaalea kaunis neitokainen vain 6 viikkoa Linneaa vanhempi ja pienten tyttöjen leikkejä on aina ihana seurata. Serkut ovat lapsille niin tärkeitä <3  Tytöt keräilivät kukkasia ja pojilla riitti touhuttavaa niin että desibelit raikui.

20140525_125541 20140525_125558 20140525_125615 20140525_130142

20140525_125209 20140525_125136

20140525_125851 20140525_131454 20140525_132249 20140525_132349 20140525_132456

 

Sunnuntain ruokapöydässä meitä oli 13 henkeä ja syötiin helteestä huolimatta ulkona auringossa. Kuuma siinä tuli mutta pitkän talven jälkeen tää on juuri se mitä on ollut ikävä. Grilliruoka maistuu näin alkukesästä aivan taivaalliselle kun pääsee ensimmäisiä kertoja ruokailemaan ulkona!

20140525_140945 20140525_141332 20140525_135739 20140525_141741 20140525_141805 20140525_141854 20140525_143209 20140525_143231

 

Nyt arki ja velvollisuudet kutsuvat ja tänään suunnataan pankkiin. Jospa se riittäisi päivän pakollisiksi 😉 Oikein ihanaa ja lämmintä viikkoa! <3

Kategoriat
Yleinen

Fitness ikävä

20140523_112711

 

Otsikko on tosiaan tällä kertaa noin eikä toisinpäin vaikka voisi kuvitella. Ikävästä fitnessistä riittää juttua nykyään netissä pilvin pimein ja elämme aikakautta joka oli jo hetki sitten ennustettavissa. Nyt fitness ärsyttää: se on liian rajoittavaa, ajaa syömishäiriöihin eikä kisalavatkaan ole enää jokaisen laihduttajan tähtäimenä. Muodissa on rentoilu, oman tien löytäminen ja itsensä hyväksyminen. Itse olen sitä mieltä ei mikään ihme: kumpikaan ääripää ei ole hyvästä. Täysi ehdottomuus tai sitten se, että oikein kaivetaan sitä hyväksyntää ulkomuodolle joka ei tue terveyttä. Terveyden ja hyvän kunnon eteen saa kuitenkin aina tehdä vähän töitä. Vain harvalla se tulee nauttimalla elämästä aina juuri siten kuin haluaa! 🙂

20140523_112737

 

Kävin itse eilen Gazozilla joka on ollut mun yhteistyökumppani jo pian pari vuotta. Meillä on todella mukava kumppanuus, joka on kehittynyt aina vain leppoisammaksi. Tällä hetkellä elän aikaa kun en voi hyödyntää kaikkea mitä haluaisin. Mä oikeasti haluaisin treenata jo kunnolla mutta en oo siinä kunnossa että pystyisin. Pyrin minimoimaan valittamisen blogissa mutta tilannehan on se, että olen kärsinyt tässä raskaudessa enemmän kuin missään kivuliaista supistuksista. Oon saanut lääkekuuria jos toista ja silti tilanne on ollut huono. Supistuksia tulee levossakin mutta auta armias kun lähden liikkeelle -tulen todella kipeäksi ja koska viikkoja on kokoajan ollut vielä vähän niin olen saanut lääkäriltä käskyn välttää liikuntaa muuten kuin arkiaskareissa ja levätä mahdollisimman paljon.

20140523_094502 20140523_095005

 

Tästä syystä oma treenivaatevalikoima sen kuin homehtuu kaapissa ja minä kasvan ja masistelen kotona. Kauniit treenivaatteet on mulle kuitenkin kaikessa turhamaisuudessaan juttu joka piristää ja kasvattaa treenimotivaatiota. Mä rakastan ihania ja värikkäitä urheiluvaatteita ja nautin niiden käytöstä vapaa-aikana ehkä vähän liikaakin! Nyt mulla on ollut nuo yhdet mammafarkut ja teeppari liimautuneena kroppaan jo monta kuukautta kun ne mahtuu päälle ja ovat oikeaa mitoitusta. Mulla on niin ikävä ihania treenitrikoita, toppeja ja leggingsejä -mikroshortseista puhumattakaan!

IMG_20140524_105824

 

Nyt uskaltauduin kuitenkin Gazozin varastomyymälään hiplailemaan mitä kaikkea sinne on viime aikoina tullut. Halusin nähdä esimerkiksi uuden merkin Nebbian tuotteet ja materiaalit luonnossa, jos joku kyselee jossain vaiheessa niistä multa vinkkiä. Kuvissa ne on näyttäneet todella mageilta ja hinnaltaanhan Nebbian tuotteet on hyvin edullisia moneen muuhun verrattuna. Yllätyksekseni mahduin sulloutumalla muutamaan L-koon vaatteeseen ja tuntuu että sain melkein kuin palan itseäni takaisin. En enää malta odottaa kun voin käyttää noita ilman tätä rantapalloa.

20140523_112113 20140523_112321 20140523_112427 20140523_112457 20140523_112956

 

En tosiaan ole tällä hetkellä paras malli noille tuotteille ja uskon et ne näyttää paremmalta kenen tahansa muun teistä päällä mutta mä itse oon onnellinen 🙂 Noissa leggareissa on sellainen käännettävä vyötärökaitale ja mä nostin se ylöspäin masuresoriksi 😉 Liivitkin meni päälle ja tuon lyhythihaisen hupparin vetoketju niin et vedin sen tuossa mahan yläpuolella ensin kiinni ja sitten rullasin helman alas 😉 Alle vaan toinen musta hieman pidempi toppi niin voilà, melkein mahduin sporttiasuun 😀 Fitness ikävä tuli samantien!

IMG_20140523_213207

 

Banaani-toffee puddingin himoitsemisesta syytän täysin Voimariinia. Se on hehkuttanut puddingeja niin paljon ja oli mainoskuvissa todella kaunis. Kyllä mulle kelpais kans sellainen kroppa ja jos sen puddingilla saa niin olihan sitä hankittava 😉 Mannisen puddeista nyt valkosuklaa-mansikka on ainoa jota en oo maistanut ja täytyy sanoa et suklaasta, vaniljasta ja tuosta niin tuo banaani-toffee meni mun suosikiksi. Voi olla myös se, et aina uutuus piristää 😉 Purkin loputtua tekee usein mieli vaihtaa makua.

20140523_153159 20140523_153227

 

Treenaavalle puoliskolle hain Scitecin uutta Protein Superb heraa, jossa on mukana aitoja hedelmäpaloja. Tässä oli vähän oma lehmä ojassa eli pääsen itsekin maistelemaan tuota ja sitä miten se eroaa perusherasta. Toi mansikka mansikkapaloilla oli ainakin tosi hyvää! Ihan uusia juttuja ja ehkä vähän erikoisiakin oli naudanlihaproteiinijauhe. Hmm… haluaisitko maistaa raspberry creamin makuista naudanlihaproteiinia?! Ehkä haluat jos sulle ei sovi  hera-, maito- tai soijapohjaiset proteiinit 😉 Ei tuota ole edes Gazozilla mutta laittakaa viestiä jos haluatte et sitä tilataan. Maku ei kuulema ollut kummoinen verrattuna herkkuheroihin.20140523_153245 20140523_153328 20140523_153454 20140523_153619

 

Mun oma olotila alkaa käymään jo tuskaisaksi tässä tilassa ja kaipaan kovasti aikaa kun pystyin liikkumaan puuskuttamatta, sitomaan omat kengännauhani ja ennen kaikkea vetämään päälle vaatteet joissa tunnen oloni hyväksi ja näytän myös siltä. Uskon että näissä riittää mulle motivaatiota raskauden jälkeen aloittaa liikunta uudelleen kun pääsen vihdoin taas tekemään mistä nautin. Silloin myös ruokavalion kanssa olo helpottaa, ainakin aiemmista kokemuksista. Fyysinen liikkumattomuus kulkee mulla hyvin vahvasti käsikädessä sen kanssa mitä tekee mieli syödä. Hieman masentuneena ja passiivisena on vaikeampia innostua salaateista tai ruoan punnitsemisemisesta edes sinnepäin. Ikävä siihen fitnessminään on aivan valtava ja olen surullinen siitä että olen sen näin pahasti kadottanut. Tuolla se jossain on ja kuulen kun se huutaa välillä vaimealla äänellä. Silloin melkein kyyneleet vierähtää poskille. Miksi en onnistu olemaan fitness nyt myös raskausaikana? En tiedä ja se tuntuu pahalta, tää en vaan oo mä.

Postauksessa tuotteita joissa yhteistyösopimus, ei ilmaisia mutta ei täydellä hinnallakaan.

Nyt me karistetaan kaupungin pölyt nilkoista ja kurvataan mökille nauttimaan säästä ja seurasta! Aurinkoista viikonloppua!