Mulla on ollut ihana viikonloppu! Kova kotonalaittamistouhu ei oo ottanut laantuakseen ja oon ottanut siitä kaiken irti. Mietin esimerkiksi sitä puranko Linnealta jääneen pinnasängyn takaisin varastoon vai kokoaisinko sen takaisin vauvakorkeudelle ja kiinnittäisin puuttuvan laidan paikoilleen jotta se olisi valmis vauvalle. Viikon pinnasänky pyöri meidän kämpässä vailla päätöstä mutta eilen illalla käärin hihat ja putsasin sen Taikasienellä kaikista tahroista ja kokosin sängyn uudelleen. Ajattelin että ehkä siinä on joku syy miksi keskiraskaudessa riittää energiaa ja se kannattaa käyttää hyväksi. Viimeisillään ja ison mahan kanssa tuskin kiittelisin reissua kellariin sängynosia metsästämään…
Aikaa tällaisen tekemiseen sain lauantaina ihan yhtäkkiä kun lasten mummo soitteli että on ikävä lapsia ja hänellä on kahden päivän vapaat töistä. Anoppi ei aina ilmoittele kovin paljon etukäteen mutta jos lapsivapaa ilta tarjoutuu ilman varoituksia niin kyllä sekin kelpaa. Hetkeksi tuli jo vähän tyhjä olo kun miehellä oli menoa, enkä saanut ystävistäkään seuraa. Kurvasin sitten itsekseni Ikeaan ihastelemaan terassi- ja parvekesomisteita ja saman illan puuhaa oli myös tuo pinnasängyn puhdistus. Sunnuntaille sovin Monnan kanssa kahvittelut ja yön nukuin univelkoja pois. Oli ihanaa kun kukaan ei kömpinyt viereen potkimaan tai herättänyt keskellä yötä. Kävin vettä juomassa jossain välissä keittiössä ja huvituin kun huomasin hiippailevani oikein hiljaa 🙂 Mies ei nimittäin askeliin herää.
takki: H&M
paita: H&M
farkut: H&M
kengät: Gazoz by Louco
laukku: Furla
huivi: siskon tuliainen Intiasta
Monnan kanssa suunnattiin Starbucksiin tuhlaamaan meidän ilmaiskahviseteleitä jotka saatiin blogitapahtumasta. Tuntuu et näissä ruokavalinnoissa on melkein selittelyn paikka kun blogi on fit-alkuisessa portaalissa 😉 Turmiota tuskin vähentää mutta mun white mocha on tehty rasvattomaan maitoon. Ei se barista sitä kuitenkaan huudellut vaan kailotti suureen ääneen et ”Annan grande white mocha on täällä”. Starbucksin helmi-hetkiä aina kun tilaa törkyison herkkukahvin ja tekee mieli vajota maan alle… Kuulun myös niihin ihmisiin jotka tilaa kerrosaterian laitticolalla -konkurssi pelastettu vai mitä?
Ihanaa oli nähdä ystävää ilman kiirettä mihinkään ja sunnuntai jatkui vielä kunnon kokkauksen parissa. Siitä lisää myöhemmin! Nyt on muuten myös viimeiset hetket osallistua Sobean arvontaan, setti arvotaan huomenna. Treenipäivityksiä on itselläkin ikävä mutta elämäntilanne ei oo sallinut niitä sitten yhtään. Kävin verikokeissa kaksi viikkoa sitten ja niissä näkyi ärhäkkä A-virus. Keuhkot on olleet tosi huonossa hapessa kuukausitolkulla ja luinkin taudinkuvasta että ”ylähengitystietulehduksiin liittyvä yskä on luonteeltaan ärsytysyskää – hengitystiet reagoivat virustaudin tekemiin limakalvomuutoksiin yskällä.” ja siltä tuntuu. Tähän päälle se, et hapenottokyky ei raskauden vuoksi oo lainkaan entisessä kunnossa niin liikunta on ihan kärsimystä. Koirin lenkittäminen on raskainta mitä oon tehnyt ja sekin saa puuskuttamaan ja yskimään vaikka tahti on hidas. Kävelylenkeillä suht uusi vakiovieras on napakan tuntuiset ja kivikovat harjoitussupistukset jotka tekee liikkumisesta hyvin epämiellyttävää. Treenipäivityksiä tuskin tulee siis samaan malliin kuin blogissa viime vuonna tähän aikaan 🙁
Raskaus on fyysisen muutoksen lisäksi myös henkisen sopeutumisen aikaa ja välillä koen huonoa omatuntoa etten voi samalla tavalla tsempata teitä eteenpäin kun en itse paini samojen asioiden kanssa. Haluaisin olla se motivoiva-tsemppari edelleen mutta mahankasvatus on vallannut mielen fitnesstavoitteiden sijaan ja juuri nyt suurta nautintoa tuottavat täysin erilaiset asiat. Haluan laittaa kotia, tehdä hyvää ruokaa ja olla perheen kanssa. Toivottavasti tämä löytää oman lukijakuntansa myös teistä nykyisistä lukijoista vaikka täällä ei jaeta vähään aikaan ohjeita tiukkaan pepputreeniin tai mave-ohjelmaan.
Ps. Vika kuvassa Ikean löydöt: värikäs tyyny, tarjotin ja pari kukkaa 🙂 Vielä ainakin se yrttihylly niin sit alkaa näyttää jo paremmalta!
