Täällä ollaan Suomen kesäisimmässä paikassa eli Pohjois-Karjalassa Kesälahdella 🙂 Hiukan epäilin jo loppuviikosta, että päästäänkö tänne ollenkaan kun muuttourakka ei ottanut loppuakseen. Tehtiin työtä aamusta iltaan niin paljon kuin ehdittiin mutta silti pakkaamista ja roudaamista riitti, kun mies kävi töissäkin välillä. Mulle itselle useamman tunnin putkissa tulevat pakkaus- ja siivoussessiot otti koville, eikä voimia mitenkään riittänyt koko päivän työntekoon ilman huilitaukoja. Silti yömyöhään kun pääsin petiin niin selkä oli tulessa ja nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Veikkaan myös että lapsivuodeaikaan valmistelevat hormonit ovat saapuneet tänne nyt todenteolla. Ei olisi yötä jolloin uni ei katoa muutamaksi pidemmäksi pätkäksi. Silloin olen pirteä kuin peipponen!
Torstain ja perjantain välisenä aamuyönä päästiin vihdoin matkaan ja itse ajoin ensimmäisen pätkän matkasta. Huomasin että ajaminen oli hyvästä, sillä siinä tuli liikuteltua jalkoja. Tasan kuudelta oltiin Korian ABC:n kohdalla ja bodypeukku kutsui meitä juuri alkaneelle aamupalalle. Siitä loppumatkan Kesälahdelle oli mies ratissa ja muutaman tunnin kuluttua kun saavuttiin perille niin en ehkä tuntenut enää jalkojani. Vaikka veivasin penkkiä taaksepäin niin kyllä se vatsa vaan painaa nuo reisien suuret verisuonet tukkoon. Kun päästään takaisin Helsinkiin niin en enää lähde näin kauas autolla. Palkinto automatkasta oli kuitenkin kullanarvoinen, sillä päästiin herättämään meidän aamu-uniset muksut ja haleilla ei ollut rajaa! <3
Mun appivanhemmat ovat juuri hankkineet tämän kesäpaikan ja se sijaitsee Puruveden rannalla eli on osa Saimaata. Tontti on tuhannen kaunis keskellä maalaismaisemaa ja sen pihalla on kymmeniä ja kymmeniä marjapensaita ja hedelmäpuita joiden satoa odotetaaan innolla syksyyn että nähdään mitä puissa oikein kasvaa ja tuottaako ne. Viinimarjoja ainakin näyttäisi tulevan niin paljon että hyvä jos murto-osan jaksaa poimia! Itse talo on rakennettu 1920-luvulla ja se on hirsirakenteinen vanha kyläkoulu jossa on suloiset ruutuikkunat ja tilaa aivan mielettömästi. Julkisivuremontti on jo valmis eli talo kengitettiin ja alimmat hirret vaihdettiin sekä kaikki rakennukset maalattiin. Seuraavaksi talo remontoidaan sisältä meille sopivaksi sukumökiksi jossa voidaan viettää jatkossa myös jouluja ja kesälomia. Oon aivan rakastunut tähän paikkaan <3
Illalla ollaan paistettu ruokaa nuotiolla pihalla olevassa viihtyisässä grillikodassa. Matkustamisesta huolimatta reissu on ollut vaivan väärti ja ollaan saatu levättyä ja syöty hyvin. Myös se helpottaa että täällä on juokseva vesijohtovesi ja sähkö joten haaveilen että ehditään tänne vielä vauvan synnyttyä uudelleen ennen syksyn tuloa.
Juhannusaatto nautittiin kirkkaasta poutasäästä ja auringonpaisteesta! Koko viikko oli kuulema tullut vettä mutta me tuotiin aurinko mukanamme =) Juhannuspäivä on ripsinyt vähän väliä, mutta haitanneeko tuo jos vesisateen jälkeen näkymä on tämä?
Mökillä ollessa sitä mieli lepää aivan eri tavalla kuin kaupungissa ja tämä pieni tauko muuttorumban jälkeen oli täysin paikoillaan. Kotona odottaa enää muutama pikkuhomma mutta en jaksa edes miettiä niitä juuri nyt. Meillä on onneksi vielä ensi viikko aikaa hoitaa kesken jääneet jutut kaupungissa. Siitä alkaa sitten uusi elämänvaihe monessakin merkityksessä. Ollaan ihan pian 3-lapsinen perhe ja elämä menee eteenpäin kun talonrakennus alkaa. Fyysisesti olo on jälleen raihnaisempi kuin koskaan sillä sitä on kirjaimellisesti niin viimeisillään raskaana kuin voi olla. Olen poikki, finito, caput ja mitä vielä! Tämä ei todellakaan ole maailman mukavin olotila, mutta jonain päivänä ihan viikkojen tai reilun kuukauden kuluessa se pyyhkiytyy muistista pois sadasosasekunnissa. Olo on kärsimätön kun mietin sitä hetkeä kun kohtaamme kasvokkain meidän pienimmän rakkaan kanssa. Se tunne on niin valtavan suuri ja täynnä rakkautta että sellaisia hetkiä kokee elämän aikana vain rajallisen määrän joiden merkitys on samaa suuruusluokkaa.
Siinä mielessä, ihan ilman sidukkaa ja six-packia ei mikään paskempi juhannus! Mun mielestä tukisukat ja närästyslääkkeet rulaa! Niiden täytyy olla ”the next big thing” -oon vaan aikaani edellä. Sanokaa mun sanoneen! 😉
Treenibloggaajien vauvabuumia odotellessa! Kaupungissa kuullaan taas!
























































