Uudessa kodissa ollaan koko perhe! Tai no Antton on mökkivahtina mun vanhemmilla meidän omalla mökillä 🙂 Tultiin eilen aika myöhään kotiin ja sen verran jaksoin, että vaihdoin makuuhuoneeseen pimentävät verhot, koottiin yksi lasten sänky ja painuttiin petiin. Kesälahden mökkiä jäi heti ikävä kun reissu oli niin lyhyt mutta työt kaupungissa odotti!
Meillä kävi hyvä tuuri sen suhteen että osasin sen verran ennakoida muuttoa että tilasin silloin pari viikkoa takaperin lapsille kerrossängyn, patjat ja siistit päiväpeitot. Ne kaikki saapui juuri ennen juhannusta ja olivat täällä odottamassa kun tultiin lasten kanssa kotiin. Tai no päiväpeitot on vielä matkahuollossa ja haen ne tänään kun en ehtinyt ennen juhannusta noutaa. Tänään päästään sitten kokoamaan lisää ja purkamaan muuttolaatikoita. Tätä rumbaa siis riittää edelleen!
Samsung Galaxy S5:sen mukana tulleesta GearFit:istä en oo vielä ehtinyt kirjoittaa aiemmin. Sain muuttohulinoilta vasta tänään rekattua itseni S Health -palveluun ja nyt voin mittaa sykettä, askeleita ja muita toimintoja tuon avulla. Varsinaisiin urheilusuorituksiin meikäläisestä ei juuri nyt oo mutta toi ranneke on todella hieno kädessä ja toimii onneksi myös ihan kellona kunnes pääsen liikkeelle 😉 GearFit on siis oma henkilökohtainen valmentaja ja siihen voi asettaa tavoitteita ja seurata niitä. Enää ei tarvitse erillistä sykemittaria ja siirtää tietoja kun kuitenkin haluaa puhelimesta seurata omia urheilusuorituksia.
Sitä yhtä suurta urheilusuoritusta odotellessa mä lähden nyt vaappumaan asioille. Toissayönä supisteli jo siihen malliin et pienet itkutkin tirautin mökillä enkä saanut unta ennen gramman panadolia. Johonkin ne onneksi katosi ja viime yö oli matkustamisesta huolimatta helpompi. Melkoista tuskaa on siis olotila juuri nyt mutta näillä mennään uuteen viikkoon! Onneksi nyt ollaan kuitenkin uudessa kodissa, juhannukset on juhlittu ja periaatteessa kaikki on valmista. Laskettuun aikaankin on vielä 5 viikoa joten mitäs tässä hätäillessä. Kyllä se kunnon kiukku tästä kehkeytyy niin, että kun synnytys alkaa niin vauvan työntää vaikka korvasta 😉
Täällä ollaan Suomen kesäisimmässä paikassa eli Pohjois-Karjalassa Kesälahdella 🙂 Hiukan epäilin jo loppuviikosta, että päästäänkö tänne ollenkaan kun muuttourakka ei ottanut loppuakseen. Tehtiin työtä aamusta iltaan niin paljon kuin ehdittiin mutta silti pakkaamista ja roudaamista riitti, kun mies kävi töissäkin välillä. Mulle itselle useamman tunnin putkissa tulevat pakkaus- ja siivoussessiot otti koville, eikä voimia mitenkään riittänyt koko päivän työntekoon ilman huilitaukoja. Silti yömyöhään kun pääsin petiin niin selkä oli tulessa ja nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Veikkaan myös että lapsivuodeaikaan valmistelevat hormonit ovat saapuneet tänne nyt todenteolla. Ei olisi yötä jolloin uni ei katoa muutamaksi pidemmäksi pätkäksi. Silloin olen pirteä kuin peipponen!
Torstain ja perjantain välisenä aamuyönä päästiin vihdoin matkaan ja itse ajoin ensimmäisen pätkän matkasta. Huomasin että ajaminen oli hyvästä, sillä siinä tuli liikuteltua jalkoja. Tasan kuudelta oltiin Korian ABC:n kohdalla ja bodypeukku kutsui meitä juuri alkaneelle aamupalalle. Siitä loppumatkan Kesälahdelle oli mies ratissa ja muutaman tunnin kuluttua kun saavuttiin perille niin en ehkä tuntenut enää jalkojani. Vaikka veivasin penkkiä taaksepäin niin kyllä se vatsa vaan painaa nuo reisien suuret verisuonet tukkoon. Kun päästään takaisin Helsinkiin niin en enää lähde näin kauas autolla. Palkinto automatkasta oli kuitenkin kullanarvoinen, sillä päästiin herättämään meidän aamu-uniset muksut ja haleilla ei ollut rajaa! <3
Mun appivanhemmat ovat juuri hankkineet tämän kesäpaikan ja se sijaitsee Puruveden rannalla eli on osa Saimaata. Tontti on tuhannen kaunis keskellä maalaismaisemaa ja sen pihalla on kymmeniä ja kymmeniä marjapensaita ja hedelmäpuita joiden satoa odotetaaan innolla syksyyn että nähdään mitä puissa oikein kasvaa ja tuottaako ne. Viinimarjoja ainakin näyttäisi tulevan niin paljon että hyvä jos murto-osan jaksaa poimia! Itse talo on rakennettu 1920-luvulla ja se on hirsirakenteinen vanha kyläkoulu jossa on suloiset ruutuikkunat ja tilaa aivan mielettömästi. Julkisivuremontti on jo valmis eli talo kengitettiin ja alimmat hirret vaihdettiin sekä kaikki rakennukset maalattiin. Seuraavaksi talo remontoidaan sisältä meille sopivaksi sukumökiksi jossa voidaan viettää jatkossa myös jouluja ja kesälomia. Oon aivan rakastunut tähän paikkaan <3
Illalla ollaan paistettu ruokaa nuotiolla pihalla olevassa viihtyisässä grillikodassa. Matkustamisesta huolimatta reissu on ollut vaivan väärti ja ollaan saatu levättyä ja syöty hyvin. Myös se helpottaa että täällä on juokseva vesijohtovesi ja sähkö joten haaveilen että ehditään tänne vielä vauvan synnyttyä uudelleen ennen syksyn tuloa.
Juhannusaatto nautittiin kirkkaasta poutasäästä ja auringonpaisteesta! Koko viikko oli kuulema tullut vettä mutta me tuotiin aurinko mukanamme =) Juhannuspäivä on ripsinyt vähän väliä, mutta haitanneeko tuo jos vesisateen jälkeen näkymä on tämä?
Mökillä ollessa sitä mieli lepää aivan eri tavalla kuin kaupungissa ja tämä pieni tauko muuttorumban jälkeen oli täysin paikoillaan. Kotona odottaa enää muutama pikkuhomma mutta en jaksa edes miettiä niitä juuri nyt. Meillä on onneksi vielä ensi viikko aikaa hoitaa kesken jääneet jutut kaupungissa. Siitä alkaa sitten uusi elämänvaihe monessakin merkityksessä. Ollaan ihan pian 3-lapsinen perhe ja elämä menee eteenpäin kun talonrakennus alkaa. Fyysisesti olo on jälleen raihnaisempi kuin koskaan sillä sitä on kirjaimellisesti niin viimeisillään raskaana kuin voi olla. Olen poikki, finito, caput ja mitä vielä! Tämä ei todellakaan ole maailman mukavin olotila, mutta jonain päivänä ihan viikkojen tai reilun kuukauden kuluessa se pyyhkiytyy muistista pois sadasosasekunnissa. Olo on kärsimätön kun mietin sitä hetkeä kun kohtaamme kasvokkain meidän pienimmän rakkaan kanssa. Se tunne on niin valtavan suuri ja täynnä rakkautta että sellaisia hetkiä kokee elämän aikana vain rajallisen määrän joiden merkitys on samaa suuruusluokkaa.
Siinä mielessä, ihan ilman sidukkaa ja six-packia ei mikään paskempi juhannus! Mun mielestä tukisukat ja närästyslääkkeet rulaa! Niiden täytyy olla ”the next big thing” -oon vaan aikaani edellä. Sanokaa mun sanoneen! 😉
Treenibloggaajien vauvabuumia odotellessa! Kaupungissa kuullaan taas!
Mulla on kyllä maailman parhaat ystävät! Nuo ihanaiset olivat eilen järjestäneet mulle Baby Shower juhlat vauvan kunniaksi. Nää oli mun ensimmäiset vauvajuhlat vaikka odotan kolmatta joten yllätys oli ihana. Muutenkin kun oon sellainen jolla ystäviä on vain kourallinen niin he ovat sitäkin rakkaampia. Muutama heistä ei päässyt tulemaan mutta kiitos silti siitä että olitte hengessä mukana Jonna ja Kaisa. Paikalla meitä oli Sara, Monna, Katri ja Päivi <3. Aamu alkoi sillä kun sain viestin että mut haetaan 45min kuluttua. Olin oikeesti ihan juuri noussut sängystä joten pieni varoitus oli paikallaan 😉 Tästä alkoi kiireellinen tuunaus saada tukka kuosiin ja kasvot maalattua!
Ehdin kuin ehdinkin ja kun Monna tuli niin pakkasin vain käsilaukun ja sitten mentiin. Määränpää oli yllätys 🙂
Autolla saavuttiin Alppilaan, ihan Linnanmäen viereen ja mentiin sisään Natural State -nimiseen kauneushoitolaan! Siellä meidät vastaanotti Monnan ystävä Suvi ja kuulin että mulle on luvassa hemmotteluna jalkahoito ja geelilakkaukset varpaankynsiin! Oih! <3 Olin juuri edellisenä päivänä ladannut Instaan kuvan että mun jalat ei enää tykkää istumisesta vaan alkaa keräämään turvotusta. Oon koittanut hoitaa sitä ZeroPointin kompressiosukilla ja säärystimillä, etenkin aina kun bloggaan istumassa pidemmän hetken.
Jalkahoito tuntui tosi ihanalta ja etenkin nyt kun en oikeasti yletä kunnolla varpaisiin niin oli ihanaa, että jalat hoidetaan kunnolla kuntoon. Oon aina synnyttämään mennessä halunnut että mulla on lakatut varpaankynnet niin nytpä olisin jo varpaiden puolesta valmis 😉 Geelilakkaus pysyy hyvänä ainakin kolme viikkoa! Voi olla että käyn sen vielä uusimassa ennen h-hetkeä 😉
Suvi tarjoaa Natural Statesta meidän blogilukijoille saman hoidon hintaan 60€. Kyseessä on siis 60min jalkahoito geelilakkauksella. Aikoja voi varata numerosta: 050-447 1676 tai sähköpostilla osoitteesta: info@naturalstate.fi Suosittelen kyllä näin ihania kesävarpaita kaikille!
Jalkahoidon jälkeen suunnattiin keskustaan ja ajettiin Kamppiin. Siellä oli odottamassa Sara, Katri ja Päivi! Sara oli varannut meille Huoneistohotelli Gellan asunnon, josta oli hienot kaupunkinäkymät Kampin ylle. Tytöt olivat tuoneet kutsuille kaikenlaisia herkkuja ja pöydän kruunasi Saran leipoma mahakakku! 🙂 Aivan upea taideteos ja sisältä herkullinen suklaakakku. Väleissä oli valkosuklaamousse, vadelmamelba ja suklaamousse-kerrokset. Nam 😛
meillä oli sattumalta #teamraitapaita 😉
Herkuttelun lisäksi ystäväni olivat hankkineet mulle lahjakortin Haikon kartanoon. Kiitos siitä! Se oli oikein fiksu valinta kun vauvatavaraa on jo paljon ennestään. Ihanaa kun haluavat muistaa myös odottavaa äitiä eikä pelkästään vauvaa 🙂 Hih!
Mun mielestä me ei edes otettu paljon kuvia mutta kun 4/5 pitää blogia niin loppujen lopuksi kuvia olikin aika kasa kun läheteltiin niitä toisillemme 😉 Kyllä me kuvaamisen lisäksi nimittäin ehdittiin istuskella ja kahvitella ihan rauhassa 😀
Voi että mun ystävät on sitten ihania ja kauniita! Tuli aivan ihana fiilis koko päivästä, sillä kevät on ollut sen verran haipakkaa että on ihan harmittanut että ystäväaikaa ei oikein ole ollut. Oon ollut raskaana koko Saran kisadieetin ajan ja kun ennen puuskutettiin melkein päivittäin lenkillä tai salilla yhdessä niin kun se jäi niin yhteistä aikaa ei ole ollut samalla tavalla. Monnan bisnekset pyörii ihan hurjaa tahtia eli nainen painaa töitä melkein aamusta iltaan ja minä pyörin lasten kanssa paikasta toiseen. Perhe-elämän ja ystävien kanssa ajan sovittaminen yhteen ei aina ole helppoa kun kaikilla on omat projektinsa kuten meillä nyt tämä muuttorumba. Siksikin oli ihanaa jutella ihan arkisia juttuja ystävien kanssa samassa pöydässä ilman kiirettä! Toivottavasti pian olisi jonkun muun vauvajuhlat tulossa? Girls, anyone?! Mä voin leipoa mahakakun! 😉
Vai toiminkohan mä tän jättimasun kanssa varoittavana esimerkkinä et nuo muut ei uskalla lähteä ensimmäiselle, toiselle tai kolmanne kierrokselle?! Katri ei ainakaan innostunut kun muistutin sitä miten se oli vuosi sitten mun ja Monnan järjestämässä Sporttipäivässä rintapumppu messissä ja kävi tissejä tyhjentämässä kun niitä kivisti 😉 Apua! Toi on niin mun kohtalo taas pian tästä eteenpäin!
6 viikkoa ja pari päivää laskettuun aikaan! On se aika muhkea jo 😉
