En muista oonko maininnut, mutta odotan tällä kertaa ihan samaan aikaan kuin odotin Linneaa. Vauvan laskettu aika on sama kuin Linnean syntymäpäivä joten viikot kulkee täysin samoja vuodenaikoja kuin kolme vuotta sitten. Nyt viikonloppuna meillä oli veljentytön kaksivuotissynttärit ja päätin laittaa sinne päälle mun ainokaisen raskausmekon ja kappas, muistin että pidin tätä viimeksi tasan yhden viikon erolla olikohan Saran syntymäpäivillä?
kolme vuotta sitten rv15nyt rv14
Nyt jos joku miettii voiko mun maha kasvaa vielä tuosta niin kerron, että kyllä voi! Tältä se tulee näyttämään kun kuljetaan kohti kesää…
rv23rv28Kuva: Ossi Pietiläinen, olisikohan rv36rv39, ja terkkuja Saralle kuvan myötä 😉rv41+
Kylläpäs tässä tulee jo ikävä poksahtamista, sillä en malta odottaa että kuvat olisikin näitä…
Selvästi mua odottaa jälleen ”pikku-urakka” päästä samaan kondikseen. Eikä sitä helpota että salitreenit on jäänyt päänsäryn vuoksi jo monta viikkoa. Tänään vointi oli niin hyvä, että uskalsin mennä ja täytyy kyllä todeta että kunto on katoavaista. Luojan kiitos sitten on taas loppuelämä aikaa päästä kuntoon ja omiin mittoihin, sillä tää ei vielä kertaakaan oo ollut mulle kunnon puolesta mitään elämäni aikaa… Jos jotain positiivista niin eipä tarvitse kaukaa etsiä motivaatiokuvia jääkaapin oveen 🙂
Nyt mä painun pehkuihin sillä tuon säälittävän salitreenin jälkeen uni varmasti maistuu! Olo on kuin maratonin juosseella enkä ymmärrä miten muutama viikko sitten salilla rauta nousi vielä entiseen malliin.
Mukavaa viikkoa kaikille pallomasuille ja timmimimmeille. Elämä ja tilanteet muuttuu mutta aikansa kutakin 😉
Oon ollut tämän viikon todella väsynyt. Luulin pahoinvoinnin jo helpottaneen kunnes tänään iski aamulla uudelleen. En tiedä johtuuko alakulo isoäidin poismenosta mutta en ole halunnut myöskään mennä treenaamaan koko viikkoon. Jos mahdollista niin olisin vain kotona neljän seinän sisällä sillä olo ei ole kovin sosiaalinen. Muuten olo on onnellinen ja innostunut tiettyjen asioiden suhteen kuten odottamisen ja rakentamisen! Välillä vain kaipaa aikaa itsekseen eikä mulla oo koskaan tuottanut ongelmaa se, että viettäisin aikaani paljon yksin tai ilman ystäviä. Lähimmät ystävät tietävätkin sen, että en ole se kaikista sosiaalisin persoona ja osaavat antaa tilaa ja toivon että he silti muistavat että ovat mulle rakkaita ja tärkeitä!
Kotona hilpeyttä herätti mun romanttinen ajatus siitä, että mies olisi blogista lukeneena päättänyt käydä etsimässä kellarista mun lämpimät talvitumput. Oli kuulema sattumaa sillä oli oman karvalakin hakureissulla ja ne sattuivat vaan olemaan samassa pussissa. Se niistä kulisseista -ei meillä sittenkään ajatella toista. Vai pitäiskö mun sittenkin keksiä tuolle kotikannustajalle nimeksi joku kirjain ja sitten kirjottelisin blogissa päivästä toiseen kuinka ihana X on kun se teki sitä ja tätä? Olisko sellaiselle kysyntää? 😉
Viime viikonloppuna jaksoin selvästi paremmin hoitaa kulissit kuntoon sillä kokkasin lohisoppaa niin, että kuorin kaksi kiloa pienen pieniä Siikli-pottuja ja kuutioin itse kalan keittoon ja poistin nahan. Niille jotka ei oo itse tehneet tätä, niin ensin viillot päälle ja sitten veitsi lihan ja nahan väliin ja veto. Ehdoton apu on tuollainen terävä filerointiveitsi joka näkyy kuvissa! Kermalla tai ilman, lohisoppa on aina hyvää.
Saamattomuus on ollut siis viikon teema ja jopa siinä määrin, että pikkuvaimona toimii täällä ihan joku muu kuin minä. Eilen heilui imuri ja sekasortoinen hattuhylly oli saanut maailman huvittavimmat nimilaput. Kuulema jos ne auttaisi mua pitämään asiat paremmin järjestyksessä… Josta puheenollen myönnän kyllä olevani kova haaveilemaan ja suunnittelemaan mutta toteutus jää usein puolitiehen. Innostun ja ideoin helposti mutta tarvitsen paljon potkintaa että saan ajatukseni toteutettua.
Eilen käytiin lasten kanssa tarkastamassa onko tontti vielä paikallaan ja siellähän se oli talviasussa. Korttelialueelle on kaavoitettu yhteensä 29 uutta omakotitalotonttia mutta en tiedä onko kaikkia vielä luovutettu. Kaksi ensimmäistä rakentajaa on aloittanut tässä pari kuukauden sisään, toisessa tehtiin maatöitä ja toinen nousee jo kovaa vauhtia! Saa nähdä käykö kesällä jo suurempi kuhina tonteilla! 🙂 En osaa yhtään arvioida omaa aikatauluamme vielä tässä vaiheessa. Jos tänä vuonna vietetään joulua uudessa kodissa niin kutsun sitä ihmeeksi! 🙂 Tervetullut ja iloinen ihme kylläkin.
Sukupuolirooleista parisuhteessa oon itse aina pitänyt enkä koe perinteisenä pidettyä vaimon roolia mitenkään loukkaavana. Pidän siitä, että voin olla kotona ja hoitaa lapsia ja kotia, niin että mies tekee enemmän töitä eikä välttämättä kummemmin pyykkiä pese. Meillä työt tasaantuu joka tapauksessa, niin että molemmilla on vain omat vastuualueensa. Noottia tulee lähinnä silloin kun ei hoida omaansa ollenkaan… Kellarista haettu vakuumipussi roikkuu edelleen lattialla, pyykkitelineet on tyhjentämättä, lapsille ranskalaisia ja nakkeja niin että tietysti kasvikset jäävät syömättä. Siinä sitä todellisuutta.
Aina ei vaan oo energiaa. Mut jos vaan millään jaksais tempasta niin sit vois katsoa Putousta ison karkkipussin kanssa. Ja ai mikä fitnessblogi? No äh, onhan noita tuolla etusivulla tuutin täydeltä. Täältä ei kannata etsiä seuraavaan puoleen vuoteen.
Kuka teillä on vastuussa ja mistä? Onko omia hommia vai kaikki tasan? Ja haittaakse jos on omat roolit ja vastuualueet? Nykypäivän tasa-arvoa vai entisajan romantiikkaa?
Tiedättekö mikä on kivaa puuhaa? Toisten kauppakärryjen katsominen tai vaihtoehtoisesti kauppakuittien räknääminen. Tässä tullaan siis keskustelupalstojen legendaariseen aiheeseen jossa voi kisata paremmuudesta perheenäitinä ja esitellä mitä hienoisempia ostoksia ruokakaupasta. Muistan tapauksen jossa ruokakauppakuittina esiteltiin yli 200€ ostoksia jossa oli mm. viiriäisenmunia ja tietysti kärrykaupalla muuta ruokaa perheeseen jossa on 4 henkeä. Meillä ruokaostoksilla käydään 2-3 päivän välein eli 2 tai 3 kertaa viikkoon. Ruokaostoksia tekee molemmat vanhemmista ja yleensä yksin. Minä olen kuulema kovempi hussuttelemaan mutta sen kerran kun näkisi että miehellä tarttuu mukaan vaikka loppuneita keittiöluutuja tai leivinpaperia on se todellinen syy miksi hänellä rahaa säästyy. Omat kauppareissuni sisältää useimmiten myös taloustarvikkeita ruoan lisäksi.
Mutta itse asiaan eli rehellisesti vasta kotona kauppareissun jälkeen syntyneeseen ideaan ottaa kuvat ruoista ja kuitista! Perhe Liljeroosille maistuu:
Liha-& proteiinipuolelta:
lohi
naudan jauheliha (10% rasvaa)
broilerin sisäfileet
kananmunat
kidney-pavut
hiilihydraatti/lisäke-puolelta:
peruna
riisi
porkkana
leipä myös mutta unohdin ottaa siitä erillisen kuvan! ->
eka kuvassa oikealla kauraleivät ja päälliset!
juomapuolelta:
täysmehut
1 lasten mehujuoma
paljon rasvatonta maitoa
vihanneksia:
porkkana
salaatti
kurkku
tomaatit
suippopaprikat
kaikki tekee kauppansa ja näin illalla blogatessa tomaatit on jo syöty,
kurkku ja salaatti puolillaan.
hedelmiä:
banaani
ananas
kiiwi
viinirypäleet
Ja mitä näistä ruoista sitten syntyy:
Chili con Carne
lohisoppa
perusbodarin eväs: kana&riisi
hedelmäsalaatti
Mutta hetkeksi muihin aiheisiin ja palataan sitten vielä tuohon ruoka-asiaan. Eli kävin tänään taas salilla ja mulla oli penkki-yläkroppatreeni. Penkki sujuu viikko viikolta paremmin ja tällä hetkellä on se on mun suosikkitreeni koko viikosta! 🙂 Treeni lähti hössöttelevän alun jälkeen sujumaan oikein mukavasti ja toivon että voimatasot kasvaa siinä missä tekniikkakin kohentuu kerta kerran jälkeen. Penkkipäivään kuuluu myös liikkeitä ojentajille ja olkapäille.
Treenin jälkeen vedin palautusjuoman nassuun ja suuntasin noille ruokaostoksille. Kesti ainakin tunnin, että olin kotona jossa muut olivat syöneet juuri edellisen ruoan loppuun. Ihanista ostoksista huolimatta en jaksanut alkaa heti valmistamaan uutta ruokaa vaan kaivoin kaapista löytyneen valmis makaronilaatikon ja otin siitä itselle. Eli ei meilläkään aina syödä täydellisesti mutta täytyy kyllä sanoa, että oli harvinaisen heikko päivällinen. Melkein mikä tahansa itse tehty pöperö olisi parempi kuin kaupan makaronilaatikko ja vielä ilman ketsuppia joka oli tietysti loppunut 😀 Tässä siis treenin jälkeistä ateriaa:
Ja mistä ateria syntyi:
-leivät
ruoka:
Mutta oon mä syönyt viimeisen parin päivän aikana muutakin 😉 Sanoin jo edellisessä postauksessa että ruokahalu on kohdillaan sillä alussa voin todella pahoin ja jostain syystä ainoa miten sitten teki mieli oli nopeaa, rasvaista ja oikein suolaista (yök). Siis himoitsin vaikka juustohampurilaisia tai kebabia kun taas nyt voisin hotkia vaikka kilon hedelmiä päivässä.
vadelma-aprikoosi-smoothie
seitifileepuikot ja itsetehdyt bataatti&perunalohkot jauhelihabolognese pinaattituorepastaan
raakasuklaata vähän lisää leipää.. ja nyt illalla sitä Chili con Carnea
hedelmäsalaattia
eilen tehtiin pullaa
Herkkujakin meillä syödään vaikka niitä ei kauppakuitissa nyt ollut. Yleisin herkku on ehkä jäätelö jota on yleensä puikkoina pakastimessa (Ville Vallaton, mini-”magnumit” tms.) Eilen jopa leivottiin pullaa! Pieni hommahan siinä lasten kanssa on mutta saatiin tehtyä sekä korvapuusteja että voisilmäpullia 🙂
Toivottavasti en laita leivontakuumetta eteenpäin! Syytän tästä täysin blogeja sillä olin itse törmännyt pullien leivontaan ja ne jäi kummittelemaan mieleen. Alkuperäiseen aiheeseen vielä palaten… kauppareissu oli tosiaan yksi ihan random-keikka sillä muutenhan en olisi ollut Lidlissä taikka maksanut vitosta erikseen että Visa electronilla riittää kate. Lapsiperheen arkea, huomista palkkapäivää odotellessa!
Mitä sun kauppakuitista löytyy? HAASTE eteenpäin vapaasti kaikille bloggaajille! Oman erityismaininnan haasteesta laitan: Jonnalle, Saralle, Monnalle, Umpulle ja Voimariinille!
