Meillä oli eilen pojan päiväkodin kevätjuhla ja lapset olivat tehneet todella hienon esityksen! Isovanhemmat tulivat myöskin katsomaan ja oli todella haikea tunne, sillä syksyllä siirrymme koulun puolelle. Kouluun tutustuminen oli tällä viikolla myöskin oli kiva tavata toisia vanhempia ja samaan ryhmään tulevia lapsia. Esikoisen kesäloma alkoi siis tästä ja säät on sattuneet kyllä sopivasti. Eilen puhalleltiin vielä myöhään illalla ulkona saippuakuplia ja tänään tehtiin road trip Espooseen ja takaisin.
Lapsethan rakastaa kulkea julkisilla eikä me käytetä niitä yhdessä kovinkaan usein. Tänään mulla oli autoyhteistyön tiimoilta kaaran palautus Espooseen ja ajateltiin ottaa se seikkailun kannalta. Katsoin reittioppaasta valmiiksi miten päästään Itä-Helsinkiin ja sitten vain bussia kohti. Odotettiin pitkään sillä juuri sieltä bussi Rautatientorille meni vain kerran tunnissa ja saatiin jonkun aikaa nautiskella auringosta. Bussimatkan puolivälissä kyytiin nousi toisetkin rattaat meidän viereen ja ne oli kyllä kummalliset. Helteisessä säässä koko rattaat oli peitetty sadesuojalla ja ikkunakohtakin tuli väärään päähän eli melko alas ja se oli vedetty visusti kiinni. Kyytiläinen vaikutti todella pitkältä muksulta sillä pää tuli hyvin korkealle mutta kummallisesti jalat puuttui kuitenkin rattaiden jalkatelineestä, laihakin hän oli -maha melkein kuopalla. On tää vaan erikoista…
No, me jatkettiin matkaamme metroon ja vielä yhdellä bussilla kotikonnuille. Oltiin ostettu matkalta eväsleivät ja mentiin suoraan leikkipuistoon sillä ilma oli todella hyvä. Vajaa parituntinen meni tuossa reissussa joten oli ihanaa päästä ulkoilmaan!
Sen verran lämmintä on, että nyt alan ihan toden teolla kaipaamaan edellisen odotuksen shortseja mutta en millään saa aikaiseksi mennä niitä etsimään. Kävin eilen kurkkaamassa varastoon ja meillä on siellä miljoona niitä vakuumipusseja ja mies on täyttänyt ne. Kaikista puuttuu merkinnät tms. eli saan ihan arpoa mitä missäkin on. Pussit on kyllä kirkkaita mutta se on silti aika homma kun ne on jotain megapusseja.
Illalla kotona mun puhelin soi. Kyseltiin olenko nähnyt lompakkoani? Tarkistin käsilaukun ja totesin että enpä ole. Se oli löytynyt leikkipuistosta. Sain osoitteen meidän naapuritaloon ja kävin hakemassa lompakkoni sieltä. Kaikki kortit oli tallella mutta käteinen kelvannut viimeistä kolikkoa myöten… Kiitin kovasti kun tuo lapsiperhe oli sen sieltä noukkinut mutta samalla mietitytti oliko löytöpalkkio napattu ihan varmuuden vuoksi etukäteen vai oliko joku tyhjentänyt sen jo leikkipuistossa, jättänyt paikoilleen ja vasta seuraava löytäjä näki vaivan soittaa tiedustelun kautta mulle. No mene ja tiedä. Kuolletin varmuuden vuoksi samantien mun kaksi Visa electronia ettei niitä ole kopioitu ja tehdä vaikka ostoksia netissä vaikka ne tosiaan olivat tuolla lompakossa tallella… 20 euroa tulee niistä vielä kortin uusimiskustannuksia eli ei sitten kuitenkaan ollut ihan mun päivä. En yhtään huomannut miten se sinne jäi kun en lompakkoa leikkipuistossa kaivellut mutta ilmeisesti tippui kun otin jotain paperinenäliinoja tms. meidän evästystä varten.
Että näin meillä pääkaupunkiseudulla! Rehellisyys maan perii, vai mitä?!
