Kategoriat
Yleinen

Uusimmat huulipunani

SAMSUNG CSC

Mulla on jäänyt esittelemättä mun uusimmat huulipunat! Rakastan ostaa huulipunia ja kosmetiikkaa matkoilta ja säästelen niiden ostoa tax-freehen aina kun on mahdollista. Viimeksi me oltiin Italiassa kesä-heinäkuun vaihteessa ja siltä reissulta ostin kaksi uutta huulipunaa. Nyt olen näitä ehtinyt käyttää jo jonkin aikaa ja molemmat ovat lunastaneet paikkansa meikkipussissa.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Kyseessä on ensialkuun hyvin samankaltaiset sävyt nuden ja ruskeanpunaisen välimaastosta. Lancomen L’absolu Rouge nr. 06 Rose Nu sekä Yves Sain Laurentin Rouge Volupté Shine nr. 9 Nude in Private. Käytössä mustassa hylsyssä oleva Lancomen huulipuna on selkeästi ruusunpunaisempi ja kultaisessa hylsyssä oleva YSL:n puna on lähes huomaamaton nudepuna. Tässä ensin Lancome:

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

Ja seuraavana päivänä YSL:

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

SAMSUNG CSC

Jälkimmäisissä kuvissa näkyy myös Lancomen rajauskynä Artliner sekä ripsissä Hypnose Drama ripsiväri, jotka myöskin hankin tuolta reissulta. Huulipunissa mun mieleeni on enemmän tuo missä on punaista sävyä kuin nudepuna, sillä pidän siitä että huuliin tulee vähän roosaa. Olen silti käyttänyt jonkun verran myös tuota toista punaa. Menipäs tämä huulipunien kuvaaminen muikisteluksi, mutta kumpaan te kallistutte enemmän? 🙂

Näyttökuva 2016-08-16 kello 11.31.28

Kategoriat
Yleinen

Sunnuntain zucchini risotto

20160814_132251

Vege- ja vegaaniruoka taitaa olla tämän hetken suurin ruokatrendi. Se on mediaseksikästä ja tietyllä tapaa hyvä niin. Kasvisruoan lisääminen ruokavalioon tekee harvalle huonoa. Myös meidän perheen keittiössä tämä trendi näkyy, sillä eteen on tullut mitä herkullisempia kasvisruokareseptejä. Toisaalta on ihme, että syön näin paljon lihaa kun äitini on ollut kasvissyöjä jo siitä asti kun olin syntynyt ja meillä oli usein tarjolla myös lihaton vaihtoehto. Aikuisiällä ehkä suurin kasvispäiviäni hillitsevä seikka on ollut kunnon lihapatoja rakastava mies. Toisinaan keittiössä vietetään kuitenkin vegepäivää ja onneksi tämä safka uppoaa myös muille, ainakin pihvin lisukkeena.

20160814_132558 hsXfk 20160814_132807

20160814_132050

KAUNIS JA KELTAINEN ZUCCHINI RISOTTO

400g risottoriisiä

1 sipuli

1 valkoinen paprika

1-2 kesäkurpitsaa

300g maissia

1 rkl oliiviöljyä

n. 1l kasvislientä

2dl ananasmehua

Grana Padano juustoraastetta

suolaa

pippuria

currya ja kurkumaa

Jos et käytä kasvisfondia niin valmista ensin kasvisliemi kiehauttamalla vesi vedenkeittimessä ja sekoittamalla siihen kasvisliemikuutiot. Pilko sipuli, paprika ja kesäkurpitsa ja kuullota oliiviöljyssä. Lisää sitten risottoriisi ja kuullota hetki sekoittaen. Kaada joukkoon kasvislientä vähitellen. Keitä sekoittaen niin, että kasvisliemi imeytyy riisiin. Lisää liemi pienissä erissä aina niin, että neste on imeytynyt. Lisää myös ananastäysmehu ja maissi. Sekoita harvakseltaan ettei risottoriisi rikkoudu ja keitä hiljalleen, kunnes riisi alkaa pehmetä mutta siinä on vielä purutuntumaa jäljellä (kestää noin 20min). Tarkista suola, pippuri ja mausteet. Koristele annos raastamalla grana padanoa tai parmesania päälle.

20160814_132223

Tämän risoton kruunaa päälle raastettu kunnon italialainen juusto ja sen värit pysyvät hillityn keltaisina jos käyttää nyt sesongissa olevaa valkoista tai keltaista paprikaa. Muista että jätät risottoriisiin hieman purutuntumaa niin se säilyttää rakenteensa. Mikään huippukokkihan meikäläinen ei ole mutta risotto kuuluu lempiruokiini niin sitä tehdään meillä aina aika ajoin.

Maistuuko teillä kasvisruoat koko perheelle? Ja näkyykö kasvisruokatrendi teidän ympyröissä?

20160814_132251

Kategoriat
Yleinen

Uusia alkuja, vuodesta toiseen?

Näin nämä pienet reippaat koululaiset ovat aloittaneet taas opintien. Meillä poika menee 2.luokalle samaan kouluun jossa on käynyt jo eskarin joten tottunein elkein sujui kouluunlähtö. Kavereita ja opiskelua odotettiin jo loppuloma!

IMG_20160810_191715

Mä itse painin syysaloitusfiiliksissä. Kaikki varmaan tunnistaa tunteen kun syksyssä on uuden aloittamisen intoa. Mulle jojolaihduttajana syksyt on sitä kun iskee se suuri innostus ja kipinä. Jos mietin aikaa taaksepäin, olen varmasti joka syksy ryhdistäytynyt jo kaksikymmentä vuotta. Joskus innostus kantaa pidemmälle, joskus se loppuu jo ennen lokakuuta mutta ”tiukalle” on lähdettävä. Nyt kiusaus on ihan mielettömän suuri ja uskokaa tai älkää mutta mulla siis tekee mieli ihan hurjia juttuja. Haluaisin mennä ostamaan Nutrilett-kuuripaketin, ilmoittautua johonkin FitFarmin nettivalmennukseen tai alkaa vain omatoimisesti rajoittamaan sitä mitä saan syödä ja mitä en. Sinällään harmittomia ajatuksia mutta tiedän, että se on mulle liikaa. Vedän itseni joka kerta liian tiukalle ja lihon kaiken takaisin.

IMG_20160810_191617

Palaan ajatuksissani kuitenkin yhä enemmän niihin oivalluksiin mitä tein keväällä. Kirjoitin niitä mm. postauksessa Suomen suosituin jojo-laihduttaja ja Ei enää yhtään dieettiä. En halua viettää koko aikuisikääni laihduttamisen ja semi-tyytyväisyyden aallokossa jossa en koskaan ole itselleni tarpeeksi sopiva. Päätin, että teen muutoksia terveyden vuoksi ja sillä tavalla, että ne ovat niin pieniä että niistä voi tulla elämäntapa joka kestää. Tätä mantraa hokien olen selättänyt sekä herkkuhimoja että saanut lähdettyä lenkillä silloin kun ei huvita. Kesä meni mutta ”mitään” ei kuitenkaan ole tapahtunut. Olen aivan samanlainen ainakin ulkoisesti kuin ennenkin. Saman näköinen, kokoinen, pituinen, painoinen jne. Olisiko sittenkin otettava itseä niskasta kiinni?

HjmSs 20160810_185105

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa kommentoi taannoiseen postaukseeni osuvasti ja nostan hänen kommenttinsa uudelleen:

”Niinpä, jos painonhallinta olisikin tiedosta kiinni :). Kuten ammattilaisena tiedät keho pistää laihtumista vastaan, aivot eivät tiedä minkä kokoisessa kehossa ovat kiinni, reagoivat vain hormoonien muutokseen (mm. leptiini). Se että laihtumisen jälkeen lihoo, ei yleensä ole kiinni itsekurista, vaan aivot yrittää pitää sut hengissä. Paino nousee, koska aina aiemmin ihmiskunnan historiassa laihtuminen on tarkoittanut nälänhätää tai muuta pula-aikaa ja kuoleman vaaraa. Aineenvaihdunnan muutokset nähdään tutkimuksissakin ja jokaisen laihtumisen jälkeen homma on aina vaan enemmän solmussa. Tutkimuksia on vähän, mutta kaikki ihan saman suuntaan: mitä kovempi laihdutus, se kovempi palautus. Ensimmäisillä kerroilla paino vielä laskee ja sitten jossa kohtaa huomataan, ettei painoa saa oikein millään alas. Tämä on biologiaa ja tämän takia olemme pysyneet hengissä. Tässä yltäkylläisyyden tilassa, ominaisuus ei ole enää tarpeen, mutta keholla menee aikaa tottua tilanteeseen.
Laihduttamisen lopettaminen ja itselle sopivan elämäntavan löytyminen vie aikaa. Kun homma ei ole vaan pääkopasta ja omasta päättäväisyydestä kiinni, on sille annettava aikaa ja luotettava että oma tapa voida hyvin ja hallita painoa löytyy. Ammattilainenkin voi tarvita ammattilaista, se ei ole häpeä. Toisen kanssa asian pallottelu auttaa myös omien ajatusten jäsentelyyn. Lisäksi näkökulman muutos voi joskut tuoda ratkaisuja.
Olen tehnyt 15 vuotta ravitsemusterapeutin hommia ja nähnyt mitä laihduttaminen meille tekee ja siksi en oikeastaan ikinä ohjaa ihmistä laihduttamaan, lähinnä mietitään miten voidaan paremmin, miten arjessa homma voisi sujua. Monen kanssa lisätään syömistä, vähennetään treeniä ja lisätään lepoa ja unta :). Säästöliekki on yleinen tuttavuus vastaanotollani.
On hienoa, että tuot esille tätä laihduttamisen nurjapuolta, sllä tämä on on se tavallinen tarina. Laihduttamisen lopettaminen on vaikeaa kun kierre on tuttu, vaihtoehtoinen reitti ei ole selkeä, eikä lyhyt. Mutta se kannattaa, koska se voi tuottaa oikeasti tulosta.

20160810_185131

Tietoinen päätös siitä, ettei enää lähde dieetille ei tietystikään saa olla terveellisten elämäntapojen vastakohta, tätä en tarkoita. Tarkoitan sitä, että nyt aion pysyä sanoissani ja jatkan valitsemallani tiellä ja yritän pyrkiä eroon jojo-laihduttamisesta. Olen tehnyt itselleni jo tarpeeksi hallaa laihduttamisella. Nyt paino ei ole kahteen vuoteen liikahtanutkaan vaikka ”ennen” se kyllä olisi tällä elämäntavalla lähtenyt laskuun. Tänä syksynä ei ole siis tiedossa tiukkaa, vaan vain minä. Ylipainoinen nainen joka yrittää opetella tekemään arjessa parempia valintoja ja käymään lenkillä, siksi koska tykkää siitä. Uudet lenkkitossutkin on hankittu arjen liikuntaan ja käytettykin jo 🙂 Näillä eväillä eteenpäin. Älkää tekään laihduttako! On oltava olemassa parempikin keino ja se lienee lempeä rakkaus itseään ja kunnioitus kroppaansa kohtaan -sitä minäkin opettelen.

IMG_20160802_215608 IMG_20160802_215654