Kategoriat
Yleinen

Sunnuntain sekametelisoppaa

SAMSUNG CSC

 

Viikko meni kuin menikin hujauksessa ja arvaattekos mitä? Esikoinen kotiutui leiriltä iloisena ja onnellisena! Oli kuulema ollut todella hauskaa ja koti-ikävä ei painanut! =) Itsehän tirautin täällä kerran itkun yhdessä Linnean kanssa joka alkoi itkemään nähdessään Elielin kuvan kun Eliel oli vielä leirillä. Isoveljeä oli kuulema iso ikävä ja sitten me yhdessä nyyhkytettiin sohvalla ikäväämme 😀

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

 

On ihanaa että lapset kasvavat ja askel kerrallaan itsenäistyvät. Oli ihanaa myös antaa enemmän aikaa keskimmäiselle ja kuopukselle. Kaksi lasta härdellissä on hieman vähemmän kuin kolme ja kun koululainen puuttui kokoonpanosta niin kotona ei raikannut xbox kokonaiseen viikkoon. Telkkariahan (siis kaapelia tms. tv-kanavia) meillä ei edes ole. Koirat on madotettu ja suojattu punkeilta ja hyttysiltä myös näin kesän alkuun. Kahden ison koiran kanssa apteekkiin upposi 100€. Ei oo ilmaista lystiä sekään, mutta onpahan turret edes vähän turvassa 🙂

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

 

Siinä meidän tummanharmaa kivilevytetty talo odottaa lopullista pintaansa. Rappauksesta tulee valkoinen, katto, ovet ja varasto ovat harmaita. Pihaa on reunustettu nyt tontilta kaivetuilla kivillä ja tuossa oikealla näkyy yksi iso kivi joka nostettiin siihen koristeeksi. Postilaatikosta oikealla ja talon sivulle tulee vielä multaa ja kasveja, vasemmalle liuskekiveä! Nurmikkoa meidän pihaan ei välttämättä tulee juuri lainkaan vaan piha on enemmän sellainen kallio-kivi-liuskekivipiha, kuten luonto tällä alueella. Perennat tulevat tarkoin rajatuiksi alueiksi ja suuren vihermäärän sijaan panostetaan puihin. Vähän olen arponut jos tuohon toiseksi alimpana olevan kuvan seinustalle tulisikin aronian sijaan pensasmustikkaa? Sen alle tulisi siis kuorikate ja se toimisi pensasaidan tavoin rajaamassa tonttia kuten maisema-arkkitehdin suunnitelmassa. Sain kyllä luvan vaihtaa aronian pensasmustikkaan häneltä mutta kaupungilta en ole kysynyt. Ajatella että jo rakennuslupavaiheessa piti nimetä kasvit pihasuunnitelmaan!! Hirmu tarkasti olisi pitänyt olla jo visio pihastakin vaikka siinä vaiheessa oli paljon muutakin ajateltavaa.

Mukava sunnuntai tiedossa! Lähdetään käymään veljeni luona ja en kuollut perjantaina viisaudenhampaan poistoon. Mitä nyt tuntuu et suupieli on venytetty niin et koko poskea särkee ja yläleuka on aika mukavasti murjottu. Ilman komplikaatioita sujui kuitenkin toimenpide joten 1/4 hoidettu! 😉 Onneksi muut eivät ole vielä puhkeamassa joten niille ei tällä haavaa edes tehdä mitään.

Ripset nypin hemmettiin tässä männä viikolla kun en viikko sitten päässyt huoltoon migreenin vuoksi. Se oli perjantai kun mulla oli huolto iltapäivällä. Heräsin aamulla jo kamalaan päänsärkyyn mutta vähänpä aavistin että se olikin vuosisadan migreenikohtaus. Lääkkeen otin vasta k.11 aikoihin ja se oli liian myöhäistä. Sain muksut autoon ja lähdettiin hakemaan esikoista koulusta. Siinä matkalla mun vointi meni todella huonoksi. Pää meinasi kirjaimellisesti räjähtää ja voin todella pahoin. Sinnillä ajoin vaan kun oli tietysti kiire perille. No eikai…

Kehä I:llä se iski. Vatsanpohja nousi ylös juuri pitkän liittymän kohdalla. Jouduin ajamaan oksennus suussa vielä muutama sata metriä, että pääsin kurvaamaan pientareella ja kaikki tuli ulos. Oikein kiva! Hain pojan sitten koulusta valkoisena kuin lakana, peruin ripsihuollon ja tulin kotiin pimeään huoneeseen vällyjen väliin. Melkein koputtelin jo tuonelan portteja sillä fiiliksellä. Edellisen kerran kun oksensin migreenikohtauksen yhteydessä niin mulla ei ollut vielä edes lapsia, joten tavanomaista noin paha kohtaus ei ole. Lääkkeenotto selkeästi myöhästyi, eikä vienyt särkyä pois, vaan aiheutti pelkän pahoinvoinnin ja väsymyksen. Nukuin nimittäin sen jälkeen kahdet päiväunet ennen yöunia.

Nyt oon sitten taas ripsetön. Olisi pitänyt malttaa odottaa että kaikki lähtee luonnollisesti mutta kun niitä oli niin vähän jäljellä, että ne häiritsi mua ihan kauheesti. Mä sit nypin ne sormin! Ei tullunna musta ripsivakkaria taaskaan vaikka kauniit ne oli! Tuossa kasvokuvassa näkyy mitä jäi jäljelle 🙂 Tykkään kyllä tästä luonnollisesta tilasta kun kasvoissa ei ole mitään ylimääräistä!

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

 

Ruokajuttuja ja etenkään herkkureseptejä ei kaivattu enempää blogiin niin laitan nyt vaan nää kuvat tähän. Huomisesta sit dieettisapuskaa ja laihdutusangstia. Ainahan voi odottaa maanantaihin! 😉

Kaunista sunnuntaita teille! <3

Kategoriat
Yleinen

Resepti kesäiseen salaattiin

SAMSUNG CSC

 

Terassi on edistynyt puoleen väliin ja seitsemän viikon tsemppi juhannukseen on ottanut takapakkia varmaan saman verran. Oon kriisissä oman motivaation kanssa ja suoraan sanottuna mua ketuttaa tää aihe joka päivä. Yritän syödä terveellisesti mutta tuntuu et mulla on kokoajan nälkä ja mielitekoja. Jotenkin sellaisella tiukalla dieetillä olo on omalla tavallaan niin turvallista ja mukavaa! Tulee voittamaton onnistuja olo, on hyvä ihminen ja pystyy mihin vaan! Itseluottamus kasvaa rutkasti myös dieetin ulkopuolisissa asioissa! Kuka tunnistaa tämän tunteen? Mä jopa muistan mun aikuisiältä nämä ajanjaksot sellaisina erityisen ihanina. Olenkohan koukussa laihduttamiseen?

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

 

Kaksi viikkoa on mennyt ihan plörinäksi. Sokerikoukusta taistelu ei siis onnistunut, en ole vieroittautunut ja kun oon antanut pikkusormen niin on vaikea olla maistelematta siellä tai täällä, jos nyt kerran tai tämän vaan. Jatkuvaa poikkeusta ja napostelua, mieluiten hiilaria ja sokeria. Toki sitä ihan tavallistakin ruokaa, osa jopa terveellistä mutta ei tällä laihtumaan pääse, mikä oli se grand plan tälle kesälle. Vauvakilot veks on tän kolmannen kohdalla jotain ihan ultimaallisen vaikeaa, olinhan miltei tähän aikaan noista edellisistä jo takaisin lähtöpainossa.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

 

Tää fiilis on ihan hanurista ja yritän kovasti muistella mitä tein viimeksi kun homma tuntui niin helpolta. En oikein tunnista itseäni samaksi nyt kun luen vanhoja tekstejäni. Liikuin todella paljon ja nautin siitä ja samalla ruokavaliossa terveellinen ruoka tuli vähän kuin itsestään. Mikä nyt on muuttunut? Onko se stressi ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Talonrakennus ja kolmas lapsi? En jotenkin usko että pohjimmiltani olisin nyt vain muuttunut laiskaksi ja huonoksi ihmiseksi joka ei tykkää liikunnasta. Silti mun arkiaktiivisuudessa ois parantamisen varaa!  Toisaalta normaali arki tuntuu aika ihanalta enkä edes kaipaa siihen että ruokavalio ja treeni täytti ajatuksistani suurimman osan. Haluaisin olla siellä välissä! Pientä liikuntakärpäsen puraisua kuitenkin kaipaan.

SAMSUNG CSC SAMSUNG CSC

 

Fitnesskupla on terminä jo menneen talven lumia ja omalla kohdallani se oli ja meni. Kuplassa on aina kivaa jonkun aikaa mutta kun on ulkopuolella niin näkee vasta kaiken mikä siellä sisällä on pielessä. Näkemysero on niin valtava ja sitä on turha selittää sille joka on siellä sisällä. Sisällä taas ajatellaan miten muut kadehtii ja ihailee. Sanotaan että se ei ole koko elämä ja tehdään paljon muutakin, mutta kyllä se aikalailla on. Toki jokainen elää omaa elämäänsä enkä sitä sano että kuplassa ei saisi elää! Sanon vain, että en kuitenkaan tahdo sinne itse takaisin, sillä muu elämä on niin paljon tärkeämpää <3 En halua keskittää ajatuksiani niin suuressa määrin omaan vartaloon ja sen joka kuoppaan, muhkuun tai uurteeseen. On oltava jossain se kultainen keskitie josta kaikki puhuu ja sen minäkin haluan löytää!

Postauksen kuvituksena on kesäinen salaatti pastapohjalla. Yhdistä tuoretta hedelmää ja jotain juustoa niin saat salaattiin suolaa ja makeutta. Mozzarellaa, vuohenjuustoa tai fetaa, mansikkaa, persikkaa tai mangoa! Mausta sitruunamehulla, suolalla ja ripauksella pippuria. Nam!

MOZZARELLA-NEKTARIINISALAATTI

suolavedessä keitettyä pastaa

vihreää

kurkkua

tomaattia

nektariinia

mozzarellaa

basilikaa

sitruunaa, suolaa, pippuria

oliiviöljyä

Pilko, sekoita, mausta ja nostele lautaselle. Nauti ulkona hyvässä seurassa, alkuruokana tai isolla lautasella pääateriana. Maukasta keskiviikkoa, kuplaan tai sen ulkopuolelle!

SAMSUNG CSC

Kategoriat
Yleinen

Ihminen joka pyrkii syömään vähemmän, syökin enemmän

SAMSUNG CSC

Oon harrastanut keittiöpsykologiaa ja vuoropuhelua itseni kanssa nyt erityisesti muutaman viikon. Kaikki lähti kaiketi siitä Älä laihduta -päivästä ja siitä että juuri silloin mulla oli hankaluuksia muistaa miksi itse halusinkaan laihtua. Nopeasti laskemaan lähtenyt paino ja kilopäivitykset blogiin kohtasivat haastajansa, sen flown katoamisen. Kun suurin turvotus oli lähtenyt ja jokunen vanha housukin mahtui jalkaan niin se hetkellinen tyytyväisyyden tunne yhdessä hyvän itseluottamuksen kanssa sai mut katsomaan peiliin – Jos vain tyytyisinkin rakastamaan itseäni näin? Mähän olen ihan ookoo just näin, eikä mun elämässä oo mitään mitä muuttaisin.

SAMSUNG CSC

Koin että kirjoittaminen laihduttamisesta ja itsensä hyväksymisestä on aivan järjetön paradoksi. Silloin siis näennäisesti looginen väite johtaa järjenvastaiseen tilanteeseen. Rakastan itseäni näin mutta seuraavalla viikolla haluankin mahtua pienempään farkkukokoon. Onko koko naiseus ja meidän ajatuksenjuoksu jatkuva paradoksi jossa loogisen rytmin luo vain se epälogiikka kummalla jalalla herää? Miten voi olla niin vaikea päättää että on ihan hyvä näin MUTTA.

PhotoGrid_1431773641241

 

Tuskaa ei helpota ranskalainen paradoksi jonka arvoitus on miksi Euroopan maista juuri Ranskassa on vähiten sydänsairauksia vaikka tutkimuksissa tyydyttyneiden rasvojen käyttö on suurinta. Aiheesta kirjoitti mm. Helsingin Sanomat mielenkiintoisen artikkelin reilu viikko takaperin. Postauksen otsikko sen sijaan on ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin sanoja. ”Mitä enemmän ihminen kontrolloi ja stressaa syömisiään, sitä enemmän luontainen nälän säätely menee pieleen. On paradoksi, että ihminen joka pyrkii syömään vähemmän, syökin enemmän kuin olisi tarpeen” hän kirjoittaa.

Borgin mielestä syömisestä pitäisi riisua kaikki ”ajatushärpäkkeet” ja syödä sen verran kuin haluaa hyvällä mielellä. Laihduttajan on lähes mahdoton ymmärtää, että laihtuminen ei vaadi kyttäämistä tai ruoan syömistä määrällisesti vähemmän.

– Toki ne nopeuttavat laihtumista, mutta koska ne sekoittavat nälänhallinnan, painon takaisinnousu on liki taattua – myös lihominen myöhemmin on todennäköisempää, Borg sanoo.

Borgin mielestä taustalla on yksinkertaista psykologiaa: kun stressaat syömisestä, ajatus oikeasta nälästä ja kylläisyydestä ei mahdu enää päähän.

– Oikeaa nälän kohtaa ei enää silloin tunnista ja syöminen alkaa liian myöhään. Myös viesti kylläisyydestä tulee silloin vasta täytenä vatsana. 

Oikein olisi, että aivot lähettäisivät viestin, ettei enää tee mieli syödä. Se olisi paljon aikaisempi viesti kuin täysi vatsa.

Kun Borg neuvoo omia asiakkaitaan ottamaan rennosti ja syömään sen verran kuin mieli tekee, suurin osa kauhistuu.

– Silti se on ainoa oikea tie. Kieltäymysten kautta ei tuloksia saa.

Moni yllättyy, kuinka aikaisempaa rennommin ottamalla löytää uusia tuntemuksia – ja kuinka vähempi syöminen yhtäkkiä riittää.  ILTALEHTI

SAMSUNG CSC

 

Mutta miten olla yrittämättä kun yrittää olla yrittämättä? Tiedän toisenkin paikan jossa se sanotaan usein. Lapseton lapsenyrittäjä saa kerta toisensa jälkeen kehoituksen lopettaa yrittämisen vaikka hän pyrkii siihen kaiken aikaa. Pitääkö luopua toivosta, antaa olla ja tuntea se tuska ettei tulosta koskaan ole eikä tule? Millä tavalla painonsa kanssa kamppailija saa vapautuksen muutaman kilon tiristämisestä kerta toisensa jälkeen? Ja miten siitä selviää kun kirjottaa aiheesta blogia? On aina joku joka odottaa inspiraatiota omaan projektiinsa sillä vain harva meistä on aina vartaloonsa tyytyväinen.

Ajatuksia?