Kategoriat
Yleinen

Laatuaikaa lasten kanssa

IMG_20140611_162046

 

Oulunreissun jälkeen tuntui että meidän perheen kesä vasta alkoi. Keskiviikkona käytiin lasten kanssa leikkipuistossa ja rannalla. Torstaina oli sateinen päivä ja mentiin Ruoholahteen testaamaan SnadiStadi-niminen sisäleikkipuisto samalla kun iskällä oli hieroja Mayor’silla. Molemmat ovat siis samassa talossa mutta eri kerroksissa. Beachipäivästä vielä: kyllä mulla tulee ikävä Laajasaloa! Tää on saari ja sen vuoksi täynnä erinomaisia rantoja, kuinka tänne ei voisi tulla ikävä <3

20140611_154715 20140611_155146 20140611_160337 20140611_154646

20140611_161844

20140611_161246

20140611_161711

SnadiStadissa ei oltu käyty koskaan aiemmin ja tää onkin oikein kesälomapuuhaa kun ehtii tutustumaan paikkoihin jotka ei oo lähellä kotia. Meidän ”vakkaripaikka” on Kivikon HopLop kun se on täällä idässä ja tuntuu et sinne on niin helppo mennä autolla kun on Kehä1:sen varressa. Harvemmin tulee meiltä lähdettyä esimerkiksi tuonne Ruoholahteen vaikka sielläkin on parkkihalli. Tosin en muista oliko maksullinen, kun me jätettiin auto tien varteen kiekkopaikalle.

20140612_144109 20140612_142135 20140612_142143 20140612_133749

Tämä sisäleikkipuisto oli ihan hurjan iso ja se meni ehkä jopa vähän miinukselle siinä mielessä että kahden kanssa oli vaikea pysyä yhdessä. Alle 4-vuotialle oli oma puoli ja sinne ei taas 6-vuotias saanut tulla. Vaikeaa! Alle 4-vuotiaan seurassa piti kulkea kokoajan ja kun katsoin Linneaa niin mulla ei ollut hajuakaan missä Eliel oli. Monta kertaa etsittiin toisiamme! Siinä mielessä tuo koko oli ehkä aavistuksen hankala. Pienemmässä sisäleikkipuistossa säilyy paremmin näköyhteys eikä tuu stressiä.

20140612_134109 20140612_132635

Nyt kun mulla oli Linnanmäestä juttua ja samoin Oulun Vauhtipuistosta niin laitetaan nyt samaan vertailuun tämäkin paikka. Hinta oli alle 4-vuotiaasta 10€ ja yli 4-vuotiaasta 14€. Meidän muksuista keikka maksoi siis 24€. Se ehkä jäi vähän kaivelemaan ettei meille sisääntullessa mainittu että k.15 alkoi yksityistilaisuus kun olin nimenomaan katsonut nettisivuilta että leikkiaikaa ei ollut rajattu ja leikkipuisto on auki k.20 saakka. Nyt meille jäi aikaa 1h40min ja sitten meidät heitettiin pihalle. Jouduttiin odottamaan 30min Mayor’sin aulassa lasten kanssa kun miehen kuumakivihieronta kesti reilusti yli kaksi tuntia. Nettisivuilla oli ilmoitus kyllä yksityistilaisuudesta mutta en ollut huomannut sitä, sillä klikkasin Googlesta suoraan Hinnasto-välilehdelle kun ilmoitus oli Ajankohtaista osiossa etusivulla. Kuulin asiasta vasta kun alkoivat kuuluttelemaan että aika loppuu pian. Omasta mielestäni se olisi pitänyt sanoa jokaiselle liput ostavalle siinä kassalla 🙁 Hinta oli kuitenkin ihan sama myös niille jotka tulivat lyhyeksikin aikaa.

20140612_141646 20140612_141801 20140612_141900 20140612_142018

Ruokapuolesta SnadiStadi vaikutti ensisilmäyksellä paremmalta kuin HopLop. Myynnissä oli mm. uuniperunaa ja lohta, eikä missään lilluvassa voissa tai majoneesissa vain fressin kastikkeen ja salaatin kanssa. Sen lisäksi myytiin esim. proteiinipatukoita ja poronlihasta tehtyjä hampurilaisia. Olihan siellä kyllä ihan perus nakkia, nugettia ja lihapullaakin. Siitä en pitänyt et ainoat pillimehut oli noita halpiksia Vip-mehuja ja silti yhden hinta oli 1,5€. Sillä saisi kaupasta koko 6kpl paketin. Ja joku sama salajuoni tuolla ja HopLopissa on että vesihanaa EI OLE. Vettä myydään ainoastaan pulloissa! Hinta oli 2€. Mur! Otin sit limukan hintaan 2,50€. Mun mielestä jokaisessa itseään kunnioittavassa kahviossa pitäisi olla asiakkaille ilmainen vesihana ja lasit tarjolla. En ymmärrä miten tää homma toimii näin et sama tarina monessa sisäleikkipuistossa. HopLopissa kuulin siihen joskus kysyessä syyn, että kun samassa vesipisteessä (linjaston takana) pestään tiskiä niin siitä ei saa anniskella vettä hygienialainsäädännön mukaan. Ymmärrän kyllä, mut silloin ois ehkä asiallista vetää se vesipiuha sinne tiskille. Ei maksa montaa sataa!

20140612_144159 20140612_144452 20140612_144725 20140612_144857

 

Hahah, menipäs nyt omille raiteille mun vesipaasaus! 😉 Mutta nyt oon siis kotona ja kirjoittelen ihan rauhassa koneella tätä. Päivällä pakkasin lasten matkalaukut ja käytiin heittämässä muksut mummolaan. Pienokaiset lähtivät ensimmäistä kertaa yhdessä yökylään Mellunmäkeä kauemmaksi. Mummu ja pappa nimittäin starttasivat auton kohti Kesälahtea meidän muksut mukanaan. Suunnitelma on sellainen, että kun isovanhemmat halusivat heidät mukaan mökille kesäloman viettoon niin meille jää aikaa kahdestaan pakata ja muuttaa.

Mietin kovasti montako yötä voin lasten antaa olla tuolla ennen kuin kiirehditään perästä mutta juuri nyt tuntuu että oon niin väsynyt että haen lapset aikaisintaan syksyllä… Meillä on käytännössä koko muutto vielä tekemättä! Laatikoita on edelleen pakattu se about 5kpl ja kaikki muu vielä tekemättä. Pakettiauto kalusteiden siirtoon saadaan tiistaina tai keskiviikkona. Sitä ennen olisi hyvä että kaikki kaapit ovat tyhjennetty laatikoihin niin ne voi kantaa ja viedä varastoon. Tää homma tuntuu ihan karsealta! Mä niin haluaisin et koko muutto ois jo ohi.

Jos nyt jotain positiivista vielä loppuun niin hyvää mieltä sain siitä, että ostin tänään marketista vaippa-, tutti- ja liivinsuojapaketin. Niin ja pienet purkit shampoota, hoitoainetta ja hiuslakkaa. Mähän alan olla aika ready! 🙂 En kuitenkaan kerro sitä, että meillä on perjantaisin saunavuoro, talo oli tyhjä ja siivotakin piti. Höps höps, saunaa, siivousta ja suklaata se oli, senkin likainen lukija! Viimeksi viikoilla 41+2 synnyttäneenä voin kertaa et turhia on moiset ässien suhinat vaikka miten aikaisin aloittaa. Sovinistista miesten soopaa saada viimeisillään olevat naiset vielä siivoamaan ym. Salaliittoteorioita on siis muuallakin kuin sisäleikkipuistojen vedenmyynnissä. Kuka hemmetti on kaiken tän takana?!

20140613_225529 20140613_225609

Kategoriat
Yleinen

Jännittää

DSC_0486

 

Tänään on todella jännittävä päivä! Mun isosiskoni väitöstilaisuus alkaa puoleltapäivin ja mennään kaikki kuuntelemaan sitä. Oon niin ylpeä siskosta että hän on saanut väitöskirjan valmiiksi ja uskon että tilaisuus menee oikein hienosti! Sen jälkeen meillä on kahvit ja illalla karonkka. Vuosien työ päättyy juhlaan!

DSC_0505

DSC_0481

DSC_0508 DSC_0519

 

Oulussa yksi asia mitä kaipaan eniten on meri ja vanhempieni kotitalon ranta. Kun on saanut kasvaa näin upeissa maisemissa niin sydän on juurtunut merenrantahietikkoon ja siihen voimakkaaseen tuuleen joka usein puhaltaa mereltä. Nyt kun rakennetaan omakotitaloa Helsingin itäisimpään kolkkaan, kauas merenrannasta ja pienelle postimerkinkokoiselle tontille niin ymmärrän että meillä oli lapsena asiat eri tavalla. Olen ollut etuoikeutettu ja olen toki vieläkin. Minä ja sisarukseni ollaan saatu kasvaa ihanassa ja kaiken lisäksi rakastavassa kodissa, suuressa perheessä. Haluaisin siirtää saman lapsilleni ja aion tehdä töitä sen eteen monella elämänalalla, en vain koulutuksen suhteen vain myös sen että parisuhdetta vaalitaan. Olen kuullut sanonnan, että pitkän suhteen salaisuus on se, että se tunne että ei rakasta toista ei iske molemmille yhtäaikaa. Mitä te olette mieltä, jotka ovat olleet kauan yhdessä?

DSC_0521 DSC_0528 DSC_0536 DSC_0551 DSC_0548

 

Olen ihminen joka tuntee ja pohtii syvästi asioita. Joskus tuntuu että pakahdun tunteeseen kun se on niin voimakas. Voimakkaat tunteet näen joskus väreinä tai mielleyhtyminä joita on vaikea selittää. Iltaisin kun menen nukkumaan niin saatan tuntea miten katson itseäni eri tasolta missä kehoni fyysisesti makaa. Se tila tulee aivan unen rajamailla tai ehkä se on jo sitä. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt että olen puheliaisuudesta ja ehkä jopa vastakohtaisesta ensivaikutelmasta huolimatta herkkä. Aistin paljon asioita ihmisistä ja elän tunteella. En pysty toimimaan tunnettani kohtaan toisin ja jos koen kokevani vääryyttä niin en pysty unohtamaan sitä helpolla. En vaikka väittäisin toisin.

DSC_0565 DSC_0569

En tiedä menikö tuo nyt jo yli hilseen ja jos meni niin jättäkää omaan arvoonsa. Hullu mikä hullu ja värejä näen tässäkin! 😉 Nimittäin valko-punaista raitaa. Kellohelmaisen mekon toinen väri jäi kummittelemaan niin että se oli haettava kaupasta kotiin. Perusteluna tälle toimi se, että kyseessä ei ole oikeasti raskausvaate eli vaate tulee pitkäaikaiseen käyttöön kun on tavallista mallistoa. Voi olla että laitan tämän huomenna tuonne päivätilaisuuteen. Kun sanon näyttäväni siinä pyöreältä polka-karamellilta niin en paljon valehtele!

DSC_0563 DSC_0572 DSC_0576

 

Siinä sitten Seppälän löytö mun iltajuhlan mekoksi! Kivi vierähti sydämeltä kun Oulun keskusta osoittautui tällaiseksi pelastukseksi. Olen helpottunut ja tyytyväinen. Itse asiassa Seppälästä löysin kolme sovitettavaa pitkää tummaa juhlapukua, mikä on enemmän kuin Helsingistä yhteensä! Ihan napakymppi se ei mun päällä ole, mutta menköön! Tässä tilassa on hankala löytää mitään mikä hipoisi täydellisyyttä 😉 Onneksi juhlien keskipiste on joku ihan muu kuin minä ja maha. Se pysyköön täällä blogissa =)

Aurinkoista viikonloppua! <3

Ps. Olisko aina kiva jos kuvat olisi hyvälaatuisia järkkärikuvia? Olis! Kiitos mammalle kameran lainasta. 

Kategoriat
Yleinen

Fitness ikävä

20140523_112711

 

Otsikko on tosiaan tällä kertaa noin eikä toisinpäin vaikka voisi kuvitella. Ikävästä fitnessistä riittää juttua nykyään netissä pilvin pimein ja elämme aikakautta joka oli jo hetki sitten ennustettavissa. Nyt fitness ärsyttää: se on liian rajoittavaa, ajaa syömishäiriöihin eikä kisalavatkaan ole enää jokaisen laihduttajan tähtäimenä. Muodissa on rentoilu, oman tien löytäminen ja itsensä hyväksyminen. Itse olen sitä mieltä ei mikään ihme: kumpikaan ääripää ei ole hyvästä. Täysi ehdottomuus tai sitten se, että oikein kaivetaan sitä hyväksyntää ulkomuodolle joka ei tue terveyttä. Terveyden ja hyvän kunnon eteen saa kuitenkin aina tehdä vähän töitä. Vain harvalla se tulee nauttimalla elämästä aina juuri siten kuin haluaa! 🙂

20140523_112737

 

Kävin itse eilen Gazozilla joka on ollut mun yhteistyökumppani jo pian pari vuotta. Meillä on todella mukava kumppanuus, joka on kehittynyt aina vain leppoisammaksi. Tällä hetkellä elän aikaa kun en voi hyödyntää kaikkea mitä haluaisin. Mä oikeasti haluaisin treenata jo kunnolla mutta en oo siinä kunnossa että pystyisin. Pyrin minimoimaan valittamisen blogissa mutta tilannehan on se, että olen kärsinyt tässä raskaudessa enemmän kuin missään kivuliaista supistuksista. Oon saanut lääkekuuria jos toista ja silti tilanne on ollut huono. Supistuksia tulee levossakin mutta auta armias kun lähden liikkeelle -tulen todella kipeäksi ja koska viikkoja on kokoajan ollut vielä vähän niin olen saanut lääkäriltä käskyn välttää liikuntaa muuten kuin arkiaskareissa ja levätä mahdollisimman paljon.

20140523_094502 20140523_095005

 

Tästä syystä oma treenivaatevalikoima sen kuin homehtuu kaapissa ja minä kasvan ja masistelen kotona. Kauniit treenivaatteet on mulle kuitenkin kaikessa turhamaisuudessaan juttu joka piristää ja kasvattaa treenimotivaatiota. Mä rakastan ihania ja värikkäitä urheiluvaatteita ja nautin niiden käytöstä vapaa-aikana ehkä vähän liikaakin! Nyt mulla on ollut nuo yhdet mammafarkut ja teeppari liimautuneena kroppaan jo monta kuukautta kun ne mahtuu päälle ja ovat oikeaa mitoitusta. Mulla on niin ikävä ihania treenitrikoita, toppeja ja leggingsejä -mikroshortseista puhumattakaan!

IMG_20140524_105824

 

Nyt uskaltauduin kuitenkin Gazozin varastomyymälään hiplailemaan mitä kaikkea sinne on viime aikoina tullut. Halusin nähdä esimerkiksi uuden merkin Nebbian tuotteet ja materiaalit luonnossa, jos joku kyselee jossain vaiheessa niistä multa vinkkiä. Kuvissa ne on näyttäneet todella mageilta ja hinnaltaanhan Nebbian tuotteet on hyvin edullisia moneen muuhun verrattuna. Yllätyksekseni mahduin sulloutumalla muutamaan L-koon vaatteeseen ja tuntuu että sain melkein kuin palan itseäni takaisin. En enää malta odottaa kun voin käyttää noita ilman tätä rantapalloa.

20140523_112113 20140523_112321 20140523_112427 20140523_112457 20140523_112956

 

En tosiaan ole tällä hetkellä paras malli noille tuotteille ja uskon et ne näyttää paremmalta kenen tahansa muun teistä päällä mutta mä itse oon onnellinen 🙂 Noissa leggareissa on sellainen käännettävä vyötärökaitale ja mä nostin se ylöspäin masuresoriksi 😉 Liivitkin meni päälle ja tuon lyhythihaisen hupparin vetoketju niin et vedin sen tuossa mahan yläpuolella ensin kiinni ja sitten rullasin helman alas 😉 Alle vaan toinen musta hieman pidempi toppi niin voilà, melkein mahduin sporttiasuun 😀 Fitness ikävä tuli samantien!

IMG_20140523_213207

 

Banaani-toffee puddingin himoitsemisesta syytän täysin Voimariinia. Se on hehkuttanut puddingeja niin paljon ja oli mainoskuvissa todella kaunis. Kyllä mulle kelpais kans sellainen kroppa ja jos sen puddingilla saa niin olihan sitä hankittava 😉 Mannisen puddeista nyt valkosuklaa-mansikka on ainoa jota en oo maistanut ja täytyy sanoa et suklaasta, vaniljasta ja tuosta niin tuo banaani-toffee meni mun suosikiksi. Voi olla myös se, et aina uutuus piristää 😉 Purkin loputtua tekee usein mieli vaihtaa makua.

20140523_153159 20140523_153227

 

Treenaavalle puoliskolle hain Scitecin uutta Protein Superb heraa, jossa on mukana aitoja hedelmäpaloja. Tässä oli vähän oma lehmä ojassa eli pääsen itsekin maistelemaan tuota ja sitä miten se eroaa perusherasta. Toi mansikka mansikkapaloilla oli ainakin tosi hyvää! Ihan uusia juttuja ja ehkä vähän erikoisiakin oli naudanlihaproteiinijauhe. Hmm… haluaisitko maistaa raspberry creamin makuista naudanlihaproteiinia?! Ehkä haluat jos sulle ei sovi  hera-, maito- tai soijapohjaiset proteiinit 😉 Ei tuota ole edes Gazozilla mutta laittakaa viestiä jos haluatte et sitä tilataan. Maku ei kuulema ollut kummoinen verrattuna herkkuheroihin.20140523_153245 20140523_153328 20140523_153454 20140523_153619

 

Mun oma olotila alkaa käymään jo tuskaisaksi tässä tilassa ja kaipaan kovasti aikaa kun pystyin liikkumaan puuskuttamatta, sitomaan omat kengännauhani ja ennen kaikkea vetämään päälle vaatteet joissa tunnen oloni hyväksi ja näytän myös siltä. Uskon että näissä riittää mulle motivaatiota raskauden jälkeen aloittaa liikunta uudelleen kun pääsen vihdoin taas tekemään mistä nautin. Silloin myös ruokavalion kanssa olo helpottaa, ainakin aiemmista kokemuksista. Fyysinen liikkumattomuus kulkee mulla hyvin vahvasti käsikädessä sen kanssa mitä tekee mieli syödä. Hieman masentuneena ja passiivisena on vaikeampia innostua salaateista tai ruoan punnitsemisemisesta edes sinnepäin. Ikävä siihen fitnessminään on aivan valtava ja olen surullinen siitä että olen sen näin pahasti kadottanut. Tuolla se jossain on ja kuulen kun se huutaa välillä vaimealla äänellä. Silloin melkein kyyneleet vierähtää poskille. Miksi en onnistu olemaan fitness nyt myös raskausaikana? En tiedä ja se tuntuu pahalta, tää en vaan oo mä.

Postauksessa tuotteita joissa yhteistyösopimus, ei ilmaisia mutta ei täydellä hinnallakaan.

Nyt me karistetaan kaupungin pölyt nilkoista ja kurvataan mökille nauttimaan säästä ja seurasta! Aurinkoista viikonloppua!