Nytkö se alkoi? Pesänrakennusvietti joka on loistanut poissaolollaan! Oon hoitanut tällä viikolla enemmän asioita kun koko alkuvuonna yhteensä. Oon hakenut vakuutuksesta korvausta pojan tapaturman lääkärikäynneistä, täyttänyt kouluunilmoittautumispapereita ja vienyt niitä, kopioinut kuitteja, lähettänyt hakemuksen yhdelle perhekurssille, laittanut sähköpostia talonrakennusprojektin tiimoilta, metsästänyt vauvavakuutusta, puunannut kotia ja mitä vielä! Ihan kaikkea mahdollista mikä on roikkunut ja odottanut tekijäänsä. Kävin jopa niitä viherkasveja ostamassa mitä sanoin että puuttuu kevätsisustuksesta.
Oma ulkomuoto on kömpelö ja raihnainen. Huhtikuussa on kevään fitness classic ja mua nyt jo stressaa mennä sinne pyörimään plussapallona. Laiha lohtu mutta varasin itselleni vähän se silmälläpitäen kampaajan ja meen myös laittamaan ripset kuntoon pitkästä aikaa. Kai se on vähän sama kuin liimais ladaan mersun tarran mutta ehkä pieni hemmotteluhetki piristää mieltä. Ne molemmat odottaa mua ensi viikolla 🙂 Tilasin myös ison paketin vaatteita itselleni MamaMia:lta ja H&M:ltä ja nyt on onneksi päällepantavaa. Mun pitäis tehdä vielä inventaario vaatekaappeihin ja heittää mäkeen sieltä kaikki mikä ei mahdu päälle… ja sehän käsittää varmaan sen 90% mun vaatekaapin sisällöstä. Ylähyllylle oon tavannut aina raskauden aikana kerätä sellaisen motivaatiokasan mun lempivaatteita ja nyt oon jopa ollut niin hullu, et tilasin sinne sellaiset mustat Freddy pyllyhousut. Mä vannon et kutistun taas tän raskauden jälkeen. Mulle mikään dieetti ei oo niin vaikeaa kuin raskausajan painonhallinta.
Josta tulikin sopivasti mieleen, että vaikka juon kaikenmaailman vihersmoothieita ja teen terveellistä kotiruokaa niin onhan nuo herkutkin maistuneet. Pienet foliopäällysteiset suklaamunat tai tuore leipä kunnon oltermannisiivuilla. Myönnän kyllä, että läheskään kaikki ei päädy blogiin eikä ne mun mielestä tänne kuulukaan. Rakastan kaikkea terveellistä ja aamun aloittaminen puurolla tai kunnon smoothiella kuuluu mun mielestä elämään. Se mikä tässä kuviossa mättää on varmasti myös se, että en tän kroonisen(!) yskän, flunssan ja migreenin takia oo päässyt liikkumaan miltei ollenkaan ja ennen vetelin ihan mahdottomia liikuntamääriä. Nyt syön saman verran ja vielä ne suklaamunat päälle. Ei ihme et kroppa vetää painoa puoleensa kuin hunaja kärpäsiä.
Mutta mahtuu sitä maailmaan tosiaan murhetta suurempaakin kuin yhden onnettoman Annan vyötärönympärys. Onneksi on mies joka rakastaa ja on kestänyt mun rinnalla myös silloin kun sormus ei mahdu sormeen ja posket näkyy takaapäin. Rakkaus on sokea ja toivottavasti myös lukutaidoton sillä tilasin ne pyllyhousut miehen luottokortilla.
Kyllä mä niihin vielä survoudun 😉 Ps. Masukuvissa rv22, hurjan nopeaa menee aika!
Saako kirjoittaa liian pitkän sekametelisoppa-kuulumispostauksen? Toivottavasti saa, sillä tuntuu että mun kaikki loogiset ajatukset on kadoksissa ja koko rouva on yksi soppa. Olisi kuulumisia raskaudesta, yhteistyökumppaneista ja ruokavaliosta. Ja mistäs muusta? No kerron kun muistan…
No joo jos aloitetaan kevyemmästä päästä eli esikoispoikani Eliel tuli eilen päiväkodista kotiin tuliaiset repussa. Hän oli piirtänyt äidin joka on iloinen 🙂 Ja jolla on vauva mahassa <3 Siitäpä siis postauksen ylin kuva! Musta tuo oli niin liikuttava ja Eliel oli onnensa kukkuloilla kun näki miten iloiseksi tulin piirustuksesta. Se on nyt jääkaapin ovessa! Toisessa kuvassa on koko perhe eli lapset, äiti ja isi. Vähän pohdin et jos tuo vasemmanpuoleisin on vauva niin miksi äidillä on edelleen iso maha..? Mutta en vaivannut taiteilijaa kysymyksellä. Eliel on itse meidän vanhempien keskellä ja ollaan kaikki kuulema niin onnellisia että meillä on rakkauspallot. Voisiko tätä lapsen positiivisuutta ostaa jostain itsellekin? 🙂
Vauvamasu kiinnostaa ja sitä on piirretty kuviin jo jonkun aikaa. Pikkuveljeä odotetaan kovasti! Masu on selvästi kasvanut näistä kuukauden takaisista kuvista. Ja valitettavasti myös isin muskelit oli kadonneet 😀 Näissä kuvissa isi oli kuulema vahva!
äiti, Eliel, Linnea, isi
omakuva. Elielillä päällä paita jossa oli lego-ukkeleita tuollaisissa lokeroissa. Hieno 🙂
Oikea valinta oli siis nimetä poika arkkitehti Eliel Saarisen mukaan, selvästi pieni taitelijanalku 😉
Vatsa kasvaa mulle tyypilliseen tapaan taas ihan hurjaa vauhtia ja muuallekin on tarttunut hyvin varastoon. Vauva oli ultrassa seisoskelemassa kohdussa pystyasennossa ja oonkin ihmetellyt miksi navan yläpuolelle tulee hervoton kumpu mutta se olikin pää! Ei siis ihme et alaosa vatsasta on lähinnä omaa pehmustetta ja antaa periksi mutta yläosasta vatsa lähtee jo aikaisin ja onkin täynnä vauvaa! Pään näkee tuosta sivukuvasta tuollaisesta vähän terävämmästä kummusta vyötärön kohdalla.
Mammavaatteista mulla on suurimmassa käytössä ollut ne monessa postauksessa näkyneet H&M:n mammafarkut mutta ne alkaa jäämään reisistä pieneksi 🙁 Ei tietysti ihme koska olin alkuraskaudessa paljon pienempi kun ne ostin. Kotona käytän ihan aina näitä Sobean velourleggingsejä joissa on resorinen vyötärökaitale. Sen voi taittaa alas kaksinkerroin jos ei ole raskaana joten housut sopii myös muulloin. Nämä oon saanut MamaMia:lta ja nyt odotan tulevaksi kevään uutuuksia! Mulle tulee sieltä samassa värissä sellaiset rennot Yoga-housut sekä huppari (sama kuin se vadelmanvärinen). Kevään uutuusvärit on persikanpinkki ja suklaanruskea.
Oon nyt ihan vähän etuajassa kun mun paketti ei oo vielä tullut, mutta kun se tulee niin polkaistaan käyntiin Sobean tuotteiden arvonta 🙂 Se on viimeistään ensi viikolla ellei jo aiemmin! Tällaisia suloisuuksia siis luvassa:
Kuva: www.Sobea.se Kuva: www.Sobea.se
Ruokapuolella oon tehnyt ihan perus kotiruokaa. Yksi ihan superherkullinen ruoka oli kun haudutin 5tuntia uunissa appiukon metsästämistä lihoista pataa. Tässä oli 50/50 hirveä ja villisikaa. Me tykätään todella paljon tällaisesta ruoasta ja on kyllä ihan luksusta päästä osingoille kun saalista on tullut 😛
Lohta syödään myös paljon ja viimeksi lisäsin sen päälle Creme Bonjour sipulisekoitusta ja tuli todella hyvää. Isosta kalasta riitti moneen kertaan ja kun meidän vanhemmat tuli käymään kylässä niin tarjosin lohivoileipiä. Tein myös mökiltä poimituista mustikoista ja vadelmista soppaa ja oon sitä syönyt joko vaniljajogurttisilmällä tai rahkan kera. Sopan makeutin CocoVi:n stevialla ja 1/2 desilitralla DanSukkerin Steviasokeria (sisältää 50%steviaa ja 50% sokeria). Seuraavana päivänä tein myös rahka+soijajogurtti ja soppa -yhdistelmällä kerrosjälkiruoat, jotka koristelin mulperinmarjoilla. Hyvää tuli 🙂
Kerrosjälkkäri:
maitorahkaa
vaniljanmakuista (soija)jogurttia
kuningatarkiisseliä
mulperinmarjoja
[Soppa: Keitä 1,5 vettä ja lisää sinne 0,5l marjoja. Purista joukkoon yhden sitruunan mehu ja lisää ripaus suolaa. Anna porista hellalla ja makeuta stevialla (tai sokerilla). Lopuksi lisää perunajauhovesiseos ohuena nauhana tai vaalea Maizena kuten mulla. Kiehauta ja nosta pois hellalta. Ripottele päälle sokeria jos haluat estää kuoren tulemisen kiisselin pinnalle.]
Sekoita keskenään vaniljajogurtti ja maitorahka suhteella 2/3 jogurttia ja 1/3 rahkaa. Annostele tarjoiluastian pohjalle ja tee keskellä pieni kupera kohta. Nosta soppaa sitten päälle haluamasi määrä ja koristele esimerkiksi mulperinmarjoilla tai kaakaonibseillä. Nosta jääkaappiin odottamaan tarjoilua.
Mä ihan yllätyin kun mun vanhemmat toi tuliaisena vauvalle vaatteita! Nyt on jo ne söpöt Tommy Hilfigerin tennarit saatu ja nämä. Ehkä sitä itsekin voisi jo jotain hankintoja tehdä 🙂 Todella suloisia nämä vaaleansiniset potkupuvut ja tuo luonnonvalkoinen palmikkoneulehaalari.
Biokian tuotteita oon kokeillut viime aikoina ahkerasti ja oon todella ihastunut marjajauheisiin jota sain GoExpo-messuilta. Ollaan oltu myös yhteydessä messuillla tutustumani Biokian myyntipäällikön Panun kanssa ja laitettu meiliä asian tiimoilta. Kerroin hänelle halukkuudestani kokeilla heidän tuotteita laajemmin ja niillä puheilla päätettiin aloittaa pienimuotoinen yhteistyö!
tällaisia aineksia rahka-annokseen ja tältä se oikeasti näyttää kun alan lusikoimaan suuhun 😉
Oltiin viimeksi sähköpostiyhteydessä eilen aamulla jolloin sovittiin yhteistyökuvio alkavaksi ja tänään ennen yhdeksää mun ovikello soi ja siellä oli lähetti Biokian paketin kanssa! 🙂 Voi jummijammi kun jouluna olisi!
annoksessa: rahkaa 1/2, luonnonjogurttia 1/2, Bonne banaanisosetta n.1dl, 1rkl Biokia punainen marjajauhemix, päällä Biokia kuivattuja marjoja
Lisää infoa Biokian marjatuotteista löytää heidän nettisivuilta jonne pääsee mun sivubannerin kuvaa klikkaamalla tai tästä. Noi suklaamarjat on niin hyviä! Nyt tiedän mitä ainakin pakkaan sairaalakassiin.
Mutta vielä siis viimeiseen asiaan joka tuli mieleen tuosta synnytyksestä… En tiedä miten tää nyt istuu tuon Biokian perään mutta mun on pakko keventää sydäntä 🙁 Kerroin jo aiemmin siitä että mun verestä löytyi vasta-aineita nimeltä Anti-C. Sen jälkeen miehen piti käydä antamassa myöskin verikoe ja sen tulokset tulivat eilen. Ne olivat meille sitten ne huonoimmat mahdolliset eli miehen tulos oli positiivinen mun vasta-aineelle ja hän on sen ominaisuuden suhteen homotsygootti ja periyttää sen kaikille jälkeläisilleen. Olisi ollut mahdollista että tulos on negatiivinen tai että hän olisi heterotsygootti ja periyttää sen vain 50%:sesti. En tiedä meneekö tää jo liian hepreaksi koko systeemi mutta kyse on siis hyvin harvinaisesta keissistä mutta meillä ei oo ennenkään ollut nää todennäköisyydet oikein meidän puolella. Vasta-aineita ilmaantuu sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä enemmän on takana raskauksia ja mulle tämä on kuudes ja kaikki saman miehen kanssa 🙂 Kaksi lasta ja kolme keskenmenoa on aiheuttanut sen kun jokaisessa on mahdollisuus siihen että äidin ja sikiön veri sekoittuu ja vasta-aineita voi muodostua 🙁
Tää on tietysti tosi huono uutinen ja oon nyt tarkassa verikoeseurannassa koko raskauden. Nyt vasta-aineiden määrä ei ollut noussut mutta sieltä löytyi Anti-C:n lisäksi tuntematon vasta-ainetekijä vielä lisäksi! Oon todella kiitollinen siitä, että ”narahdin” kokeissa sillä jos tätä ei olisi huomattu en olisi nyt seurannassa ja välttämättä mitään ei olisi huomattu ennen kuin on liian myöhäistä. Riski on siis se, että vakavimmissa tapauksissa ehtii vauvalle kehittyä anemia ennen kuin se huomataan ja vauva kuolee kohtuun tai synnytyksessä. Mun kohdalla on siis onni siinä että oon seurannassa ja jos vasta-ainearvo nousee loppuraskaudessa niin tehdään joko kohdunsisäinen verensiirto sikiön napasuoneen tai käynnistetään synnytys. Synnytyksen jälkeen vauvalla on riski sairastua vastasyntyneen hemolyyttiseen tautiin. Aiheesta täällä lyhyesti tai pitkästi.
Tiedän et ei pitäisi stressata sillä nyt tilanne on vielä hyvä ja vasta-aineita on vasta heikosti. Silti tuntuu musertavalta et miksi meillä on aina ongelmia! Meidän geenit ei vissiin ollut ihan match made in heaven 😉 Vaan minkä sille mahtaa. Paha ois alkaa ensitreffeillä kyselemään veriryhmätekijöitä tai perinnöllisiä taipumuksia. Ollaan vielä geneettisesti aivan eri puolelta maapalloa kun miehen äiti ei ole Suomesta, mur!
Ei tää oo siis helppo kun päällä on huolien lisäksi edelleen yskää. Eilen en muistanut juoda tarpeeksi ja sain siitä kiitokseksi kipeitä supistuksia niin olo oli kyllä itkuherkkä. Mä varmaan mussutan nuo suklaamarjat suruuni ja makoilen vaan kotona koko loppuraskauden jos ei tää tästä iloksi muutu. Mut nyt mä lopetan, arvasin et tästä tulee liian pitkä! 🙂
Elovena lähetti meidän perhelle testattavaksi runsaskuituisia Täysjyvämuroja. Makuja niissä on kaksi eli 4 viljaa ja Kaura. Molemmat ovat saaneet sydänmerkin eli edustavat parempaa valintaa tuoteryhmässään ja murojen kohdalla se tarkoittaa sitä, että niissä on vähemmän sokeria ja suolaa. Muroista tulee myös yhdestä annoksesta 12% kuitua päivän tarpeesta.
Mun oma suosikki noista oli kaura, sillä rakastan sitä kaikissa muodoissa ja pidän sen mausta. Kokeilin itse muroja rasvattoman maidon ja hedelmäsoseen kera. Et sellainen maidoton ja gluteeniton ruokavalio mulla 😉 Lapset eivät omiinsa hilloa tai sosetta kaivanneet ja muropaketit on pian syöty parempiin suihin.
Nyt en taida edes liioitella mutta en muista olisinko koskaan ostanut meidän lapsille yhtään muropakettia! Yleensä meillä maistuu aamupalaksi puuro, munakas, hedelmät tai voileipä. Tyttö rakastaa hedelmiä ja poika söisi mieluiten joka aamu kananmunia. Muroja en oo tavannut ostaa sen vuoksi, että en halua totuttaa lapsia sokeriseen aamupalaan ja vähän mietin maistuuko heille nämä terveellisemmät versiot muroista. Mutta arvaattekin varmaan, että ne olivat suurta herkkua vaikka eivät ole lainkaan samaa kamaa kun suklaiset kaimansa. Mukava löytö vaihtoehdoksi aamu- tai välipalapöytään.
Elovenalla on juuri nyt käynnissä kilpailu, jossa pääpalkintona on Jopo. Kilpailuun on helppo osallistua lisäämällä Instagramiin/Facebookiin kuva lisukkeilla tuunatusta puuroannoksestasi. Kilpailun ohjeet ja kilpailusivu löytyy osoitteesta:
Itse heitin kisaan mun vanhan herkullisen mansikkaisen puurokuvan. Jos et käytä facebookia niin osallistumaan pääsee sen lisäksi Instagramissa tai Twitterissä lataamalla kuvaan hashtagit #ElovenaSuomi #tuunake. Sivuilla on hauska käydä katsomassa miten Suomi syö puuronsa 🙂 Tuota omaa kuvaa katsoessa tulee kyllä ikävä tuoreita marjoja! 😛 Ja vaikka murot oli maistuvia niin en tiedä onko niistä haastamaan puuroaamupalaa, ainakaan arkikäytössä. Meidän lapsilla tää taisi mennä toisinpäin 🙂
