Viime postauksessa kirjoittelin mitkä asiat ovat viime aikoina kiinnostaneet minua blogeissa. Sain siihen ja johonkin edelliseenkin kirjoitukseen kommenttia jossa toivottiin minun dieettikuulumisia ja juttua terveysrempasta. Magneettiaihe! Se on tietysti se kaikista mielenkiintoisin ja minun blogin luetuin aihealue kun kirjoitan painonhallinnan haasteista ja siitä miten milloinkin asian kanssa sujuu. Ymmärrän kyllä sillä aihe koskettaa aika monia meistä naisista joten ei siinä mitään.
Minäpä sitten kerron ihan rehellisesti. Viikko takaperin perjantaina palasin lomalta jonka aikainen ruokavalio oli erilainen kuin kotona. Aloitin tammikuun alussa Alku-valmennuksen mitä en halua sanoa dieetiksi vaan elämäntapavalmennukseksi. Se pohjautuu maidottomaan ja gluteenittomaan, aika simppeliin ruokavalioon johon ei einekset kuulu. Tammikuu meni aivan mielettömän hyvin ja olin todella innostunut siitä, että terveellinen ruokavalio vihdoinkin tuntui helpolta ja mielekkäältä keittiössä. Lopetin joulukuussa imettämisen ja senkin vuoksi melkein juhlin, että nyt kroppani on vain minun. Tammikuu oli taas innostus-Annan hurmoksen aikaa. Varoin silti kirjoittamasta blogiin laihdutuskuureista sun muusta, sillä en halunnut herättää suuria odotuksia teissä. Olin enemmänkin terveys-aspekti edellä, sillä halusin ihan aidosti kokeilla olisiko erilaisella ruokavaliolla kohdallani terveysvaikutuksia. En ole koskaan aiemmin kokeillut maidotonta ja gluteenitonta ruokavaliota. Herranjestas, minähän rakastan rahkaa, leipää ja jogurttia!
Jonkunlaisen ajatustapamuutoksen myötä mulle itselleni laihduttaminen ei ole ollut tässä se itse asia. Toki kevyempi olo on varmasti suotavaa ja sen ansiosta niitä terveysvaikutuksiakin voisi tulla, joten sillä tavalla kilojen kariseminen on tietysti toive. Ei kukaan halua olla ylipainoinen! Siinä on kuitenkin vissi ero, rakastaako itseään sellaisena kuin on ja on onnellinen sisimmissään. Siihen paino (edes runsas ylipaino) ei ole aina sidoksissa. En välttämättä siis siinä mielessä vastaa ihan suomalaisnaisen oletustyyppiä, sillä meillähän ei lähtökohtaisesti ole hirmuisen hyvä itsetunto. Sen sijaan vastaan varmasti blogialalle ajautuvaa ihmistä joka ei pienestä hetkahda ja kestää kritiikin sillä itsetuntoa riittää sen sivuuttamiseen. Muuten olisi kamalat paineet olla ihannekunnossa blogikuvia varten. Toki myös hyvällä itsetunnolla vähän kirpaisee kun esimerkiksi tämän lomakuvan jälkeen heti kommenteissa haluttiin kertoa että olen massiivisesti ylipainoinen.
Mutta takaisin itse asiaan eli tämän hetken kuulumisiin. Tuolla matkan lopulla palailin jo vähäherkkuisempaan ruokavalioon ja matkalta mukaan tarttui (onneksi vain) ylimääräinen kilo. Kotiintullessa söin vielä suklaata perjantaina ja lauantaina mitä olin himoinnut koko kuusi viikkoa vuoden alusta mutta jo sunnuntaina palasin maidottomaan ja gluteenittomaan ruokavalioon takaisin. Se tuntui tammikuussa niin helpolta, että halusin päästä samaan flow:hun takaisin. Yksi merkittävin ero nimittäin on ollut näläntunteessa ja siinä kuinka paljon tekee mieli syödä. Se on tuntunut normaalilta 🙂
Kuitenkaan itse maidottomuus ja gluteenittomuus ei ole laihduttajan avain onneen. Sen sisällä voi hyvinkin tehdä valintoja, jotka ovat sokerisia ja ihan samanlaisia kuin ilmankin näitä kahta ruoka-ainetta. Alku-valmennuksen loputtua (kesti vain kuusi viikkoa) olen miltei huomaamattani palannut itselleni tyypillisempään ruokavalioon, joskin jogurtit ovat vaihtuneet Yosiksi ja leivät gluteenittomiksi. Siinäpä syy esimerkiksi siihen, että vaa’alla ei tapahdu yhtään mitään. Ruokailutottumusten muuttaminen on tosissaan hankalaa ja mun heikkous on ehdottomasti ”jogurtit” ja muut. Soijatuotteitakin olen ostanut Alku-valmennuksen päätyttyä joka ei suositellut soijaa ruokavalioon. Tässä esimerkiksi kuvia mitä olen ottanut viime viikon aikana, sillä ajattelinkin kirjoitella mitä maidottomia elintarvikkeita olen kokeillut.
Kuvissa siis välipaloja ja herkkuja maidottomina mikä ei anna kuvaa kokonaisruokavaliosta. Huomenna on tulossa postaus jossa kerron viime viikon lämpimistä ruoista reseptien kera joten niistä lisää huomenna! Pääruoat ovat omasta mielestäni hyvinkin terveellisiä joten ei tässä huonostikaan ole mennyt.
Silti tunsin piston sydämessä kun nimenomaan toivottiin ”dieettikuulumisia”. En halua olla dieetillä, enkä ole näin väittänytkään. Olen varmaan ikuisen ristiriidan kehässä jossa vuorottelee se, että minä olen minä enkä jaksa tai halua olla se jolta odotetaan aina laihtumista. Sitten kuitenkin kirjoitan terveysrempasta ja siitä, että kaipaan itsekin kuntoon ja ilman muuta on odotettavaa että siellä ruudun takana toivotaankin niitä ”dieettikuulumisia”. Hankalaa olla nainen! 😀
Mutta mitäpä siis tässä. Olen tänä vuonna syönyt paaaaljon kasviksia ja paaaljon vähemmän herkkuja kuin viime vuoden puolella samassa ajassa. Olen aloittanut salin ja taas unohtanut sen. Olen yllättänyt itseni sillä että olen ollut kahdeksan viikkoa (yhden viikon poikkeuksella) gluteenittomalla ja maidottomalla ruokavaliolla millä en alunperin uskonut pystyväni olemaan iltaan asti. Silti kiloja on karissut vain muutama, enkä kehtaa sillä juhlia koska enemmänkin olisi varaa tiputtaa. Jatkan kuitenkin vielä, sillä tosiaan niitä terveysvaikutuksia kaipailin ja voisi ajatella, että sellaisten huomaamiseen tarvitsee enemmänkin kuukausia kuin kaksi.
Sellaista tänne. Ihan hyvää siis, vaikkakin ilman dieettiä! 🙂
