Mulla on ollut ihana viikonloppu! Kova kotonalaittamistouhu ei oo ottanut laantuakseen ja oon ottanut siitä kaiken irti. Mietin esimerkiksi sitä puranko Linnealta jääneen pinnasängyn takaisin varastoon vai kokoaisinko sen takaisin vauvakorkeudelle ja kiinnittäisin puuttuvan laidan paikoilleen jotta se olisi valmis vauvalle. Viikon pinnasänky pyöri meidän kämpässä vailla päätöstä mutta eilen illalla käärin hihat ja putsasin sen Taikasienellä kaikista tahroista ja kokosin sängyn uudelleen. Ajattelin että ehkä siinä on joku syy miksi keskiraskaudessa riittää energiaa ja se kannattaa käyttää hyväksi. Viimeisillään ja ison mahan kanssa tuskin kiittelisin reissua kellariin sängynosia metsästämään…
Aikaa tällaisen tekemiseen sain lauantaina ihan yhtäkkiä kun lasten mummo soitteli että on ikävä lapsia ja hänellä on kahden päivän vapaat töistä. Anoppi ei aina ilmoittele kovin paljon etukäteen mutta jos lapsivapaa ilta tarjoutuu ilman varoituksia niin kyllä sekin kelpaa. Hetkeksi tuli jo vähän tyhjä olo kun miehellä oli menoa, enkä saanut ystävistäkään seuraa. Kurvasin sitten itsekseni Ikeaan ihastelemaan terassi- ja parvekesomisteita ja saman illan puuhaa oli myös tuo pinnasängyn puhdistus. Sunnuntaille sovin Monnan kanssa kahvittelut ja yön nukuin univelkoja pois. Oli ihanaa kun kukaan ei kömpinyt viereen potkimaan tai herättänyt keskellä yötä. Kävin vettä juomassa jossain välissä keittiössä ja huvituin kun huomasin hiippailevani oikein hiljaa 🙂 Mies ei nimittäin askeliin herää.
takki: H&M
paita: H&M
farkut: H&M
kengät: Gazoz by Louco
laukku: Furla
huivi: siskon tuliainen Intiasta
Monnan kanssa suunnattiin Starbucksiin tuhlaamaan meidän ilmaiskahviseteleitä jotka saatiin blogitapahtumasta. Tuntuu et näissä ruokavalinnoissa on melkein selittelyn paikka kun blogi on fit-alkuisessa portaalissa 😉 Turmiota tuskin vähentää mutta mun white mocha on tehty rasvattomaan maitoon. Ei se barista sitä kuitenkaan huudellut vaan kailotti suureen ääneen et ”Annan grande white mocha on täällä”. Starbucksin helmi-hetkiä aina kun tilaa törkyison herkkukahvin ja tekee mieli vajota maan alle… Kuulun myös niihin ihmisiin jotka tilaa kerrosaterian laitticolalla -konkurssi pelastettu vai mitä?
Ihanaa oli nähdä ystävää ilman kiirettä mihinkään ja sunnuntai jatkui vielä kunnon kokkauksen parissa. Siitä lisää myöhemmin! Nyt on muuten myös viimeiset hetket osallistua Sobean arvontaan, setti arvotaan huomenna. Treenipäivityksiä on itselläkin ikävä mutta elämäntilanne ei oo sallinut niitä sitten yhtään. Kävin verikokeissa kaksi viikkoa sitten ja niissä näkyi ärhäkkä A-virus. Keuhkot on olleet tosi huonossa hapessa kuukausitolkulla ja luinkin taudinkuvasta että ”ylähengitystietulehduksiin liittyvä yskä on luonteeltaan ärsytysyskää – hengitystiet reagoivat virustaudin tekemiin limakalvomuutoksiin yskällä.” ja siltä tuntuu. Tähän päälle se, et hapenottokyky ei raskauden vuoksi oo lainkaan entisessä kunnossa niin liikunta on ihan kärsimystä. Koirin lenkittäminen on raskainta mitä oon tehnyt ja sekin saa puuskuttamaan ja yskimään vaikka tahti on hidas. Kävelylenkeillä suht uusi vakiovieras on napakan tuntuiset ja kivikovat harjoitussupistukset jotka tekee liikkumisesta hyvin epämiellyttävää. Treenipäivityksiä tuskin tulee siis samaan malliin kuin blogissa viime vuonna tähän aikaan 🙁
Raskaus on fyysisen muutoksen lisäksi myös henkisen sopeutumisen aikaa ja välillä koen huonoa omatuntoa etten voi samalla tavalla tsempata teitä eteenpäin kun en itse paini samojen asioiden kanssa. Haluaisin olla se motivoiva-tsemppari edelleen mutta mahankasvatus on vallannut mielen fitnesstavoitteiden sijaan ja juuri nyt suurta nautintoa tuottavat täysin erilaiset asiat. Haluan laittaa kotia, tehdä hyvää ruokaa ja olla perheen kanssa. Toivottavasti tämä löytää oman lukijakuntansa myös teistä nykyisistä lukijoista vaikka täällä ei jaeta vähään aikaan ohjeita tiukkaan pepputreeniin tai mave-ohjelmaan.
Ps. Vika kuvassa Ikean löydöt: värikäs tyyny, tarjotin ja pari kukkaa 🙂 Vielä ainakin se yrttihylly niin sit alkaa näyttää jo paremmalta!
Huomenna koittaa odotettu päivä sillä pääsen pitkästä aikaa kampaajalle! Hiukset on todella pitkät sillä edellisestä kerrasta on vierähtänyt melkein 3,5 kuukautta. Silloin laitettiin tyveen vaaleaa sävyä ja pituuksiin raitaa. Nytkään en haluaisi värjätä koko päätä etenkään kun olen raskaana mutta silti kaipaisin hurjasti jotain piristystä. Osaisitteko antaa viime hetken vinkkejä? 🙂 Vielä pohdin eri vaihtoehtoja. Tässä siis lähtötilannetta:
Tyvessä näkyy selkeästi jo pitkälle kasvanut oma väri. Se on mun kultakutrilatvaan verrattuna joka on vaalennettu siitä punaisesta, melkein jopa tuhkanharmaa. Mun oma väri on todella kiva piristettynä muutamalla vaalealla raidalla mutta kun menin värjäämään koko tukan silloin viime kesänä punaiseksi niin tuo lämpö istuu aika tiukassa noissa latvoissa. Pitäiskö mennä tyviraidalla vaan tms.?
Hiuksista sitten vielä kuulumisiin! Oon puuhastellut kotona ajatusta viedä vaatetta ja tavaraa kirpputorille. Osan ajattelin laittaa omalle blogikirpputorille ja sinne voisin laittaa teidän toiveista myyntiin esimerkiksi osan kiertoon joutavista treenivaatteista 🙂 Ja sit ihan halpiskamoille voisin vuokrata pöydän jostain. Oon kuullut aika monelta et kirpputoreiltakin nyyssitään nykyään kamaa niin siksi mietin et ne mitä en uskalla jättää pöllittäväksi niin mielummin myisi netissä. Ja jos tää kaikki onnistuu mun rajallisella määrällä energiaa niin siivoan samalla kellarin ja kama mikä ei mee niin menee suoraan kierrätykseen eikä palaa enää meidän nurkkiin. Tää on kans ihan varmasti näitä raskausajan mahtipontisia ideoita. Jos muistatte niin oon joskus sanonut etten voi käyttää jotain vaatetta kun se on meidän kellarissa ja siellä on ovelta asti 2m korkeuteen tavaraa… Joten: wish me luck!
Kuvallisesti tää postaus on taas sekaisin kun seinäkello eli oon kahvitellut viime päivinä ystävien kanssa joita en ollut nähnyt aikoihin. Samalla tuli testattua Itiksen uusi Fazer Cafe ja tänään Kampissa Johto Cafe joka puolestaan on vakiopaikkoja silloin kun satun sinne päin. Johto Cafessa bongattu Mikko Kuustonen, Sofia Ruusila ja Niko Nousiainen ja sit jos siellä oli kerran mun lisäksi kuuleman mukaan blogijulkkis Katri Viirret niin sithän se on aika mesta, vai mitä 😀
Mutta nyt painun unille tän mun massukan kanssa joka painaa päivä päivältä enemmän. En voi uskoa mut musta on tullut vastoin täysin mun normaalirytmiä illan torkku ja aamun virkku. Otsikon mukaan siis huomenna kampaajalle ja ylihuomenna ripsiin. Ja jos mies ei huomaa mitään eroa niin turha sit toivoa et pääsee Mersun kyytiin!
Saako kirjoittaa liian pitkän sekametelisoppa-kuulumispostauksen? Toivottavasti saa, sillä tuntuu että mun kaikki loogiset ajatukset on kadoksissa ja koko rouva on yksi soppa. Olisi kuulumisia raskaudesta, yhteistyökumppaneista ja ruokavaliosta. Ja mistäs muusta? No kerron kun muistan…
No joo jos aloitetaan kevyemmästä päästä eli esikoispoikani Eliel tuli eilen päiväkodista kotiin tuliaiset repussa. Hän oli piirtänyt äidin joka on iloinen 🙂 Ja jolla on vauva mahassa <3 Siitäpä siis postauksen ylin kuva! Musta tuo oli niin liikuttava ja Eliel oli onnensa kukkuloilla kun näki miten iloiseksi tulin piirustuksesta. Se on nyt jääkaapin ovessa! Toisessa kuvassa on koko perhe eli lapset, äiti ja isi. Vähän pohdin et jos tuo vasemmanpuoleisin on vauva niin miksi äidillä on edelleen iso maha..? Mutta en vaivannut taiteilijaa kysymyksellä. Eliel on itse meidän vanhempien keskellä ja ollaan kaikki kuulema niin onnellisia että meillä on rakkauspallot. Voisiko tätä lapsen positiivisuutta ostaa jostain itsellekin? 🙂
Vauvamasu kiinnostaa ja sitä on piirretty kuviin jo jonkun aikaa. Pikkuveljeä odotetaan kovasti! Masu on selvästi kasvanut näistä kuukauden takaisista kuvista. Ja valitettavasti myös isin muskelit oli kadonneet 😀 Näissä kuvissa isi oli kuulema vahva!
äiti, Eliel, Linnea, isi
omakuva. Elielillä päällä paita jossa oli lego-ukkeleita tuollaisissa lokeroissa. Hieno 🙂
Oikea valinta oli siis nimetä poika arkkitehti Eliel Saarisen mukaan, selvästi pieni taitelijanalku 😉
Vatsa kasvaa mulle tyypilliseen tapaan taas ihan hurjaa vauhtia ja muuallekin on tarttunut hyvin varastoon. Vauva oli ultrassa seisoskelemassa kohdussa pystyasennossa ja oonkin ihmetellyt miksi navan yläpuolelle tulee hervoton kumpu mutta se olikin pää! Ei siis ihme et alaosa vatsasta on lähinnä omaa pehmustetta ja antaa periksi mutta yläosasta vatsa lähtee jo aikaisin ja onkin täynnä vauvaa! Pään näkee tuosta sivukuvasta tuollaisesta vähän terävämmästä kummusta vyötärön kohdalla.
Mammavaatteista mulla on suurimmassa käytössä ollut ne monessa postauksessa näkyneet H&M:n mammafarkut mutta ne alkaa jäämään reisistä pieneksi 🙁 Ei tietysti ihme koska olin alkuraskaudessa paljon pienempi kun ne ostin. Kotona käytän ihan aina näitä Sobean velourleggingsejä joissa on resorinen vyötärökaitale. Sen voi taittaa alas kaksinkerroin jos ei ole raskaana joten housut sopii myös muulloin. Nämä oon saanut MamaMia:lta ja nyt odotan tulevaksi kevään uutuuksia! Mulle tulee sieltä samassa värissä sellaiset rennot Yoga-housut sekä huppari (sama kuin se vadelmanvärinen). Kevään uutuusvärit on persikanpinkki ja suklaanruskea.
Oon nyt ihan vähän etuajassa kun mun paketti ei oo vielä tullut, mutta kun se tulee niin polkaistaan käyntiin Sobean tuotteiden arvonta 🙂 Se on viimeistään ensi viikolla ellei jo aiemmin! Tällaisia suloisuuksia siis luvassa:
Kuva: www.Sobea.se Kuva: www.Sobea.se
Ruokapuolella oon tehnyt ihan perus kotiruokaa. Yksi ihan superherkullinen ruoka oli kun haudutin 5tuntia uunissa appiukon metsästämistä lihoista pataa. Tässä oli 50/50 hirveä ja villisikaa. Me tykätään todella paljon tällaisesta ruoasta ja on kyllä ihan luksusta päästä osingoille kun saalista on tullut 😛
Lohta syödään myös paljon ja viimeksi lisäsin sen päälle Creme Bonjour sipulisekoitusta ja tuli todella hyvää. Isosta kalasta riitti moneen kertaan ja kun meidän vanhemmat tuli käymään kylässä niin tarjosin lohivoileipiä. Tein myös mökiltä poimituista mustikoista ja vadelmista soppaa ja oon sitä syönyt joko vaniljajogurttisilmällä tai rahkan kera. Sopan makeutin CocoVi:n stevialla ja 1/2 desilitralla DanSukkerin Steviasokeria (sisältää 50%steviaa ja 50% sokeria). Seuraavana päivänä tein myös rahka+soijajogurtti ja soppa -yhdistelmällä kerrosjälkiruoat, jotka koristelin mulperinmarjoilla. Hyvää tuli 🙂
Kerrosjälkkäri:
maitorahkaa
vaniljanmakuista (soija)jogurttia
kuningatarkiisseliä
mulperinmarjoja
[Soppa: Keitä 1,5 vettä ja lisää sinne 0,5l marjoja. Purista joukkoon yhden sitruunan mehu ja lisää ripaus suolaa. Anna porista hellalla ja makeuta stevialla (tai sokerilla). Lopuksi lisää perunajauhovesiseos ohuena nauhana tai vaalea Maizena kuten mulla. Kiehauta ja nosta pois hellalta. Ripottele päälle sokeria jos haluat estää kuoren tulemisen kiisselin pinnalle.]
Sekoita keskenään vaniljajogurtti ja maitorahka suhteella 2/3 jogurttia ja 1/3 rahkaa. Annostele tarjoiluastian pohjalle ja tee keskellä pieni kupera kohta. Nosta soppaa sitten päälle haluamasi määrä ja koristele esimerkiksi mulperinmarjoilla tai kaakaonibseillä. Nosta jääkaappiin odottamaan tarjoilua.
Mä ihan yllätyin kun mun vanhemmat toi tuliaisena vauvalle vaatteita! Nyt on jo ne söpöt Tommy Hilfigerin tennarit saatu ja nämä. Ehkä sitä itsekin voisi jo jotain hankintoja tehdä 🙂 Todella suloisia nämä vaaleansiniset potkupuvut ja tuo luonnonvalkoinen palmikkoneulehaalari.
Biokian tuotteita oon kokeillut viime aikoina ahkerasti ja oon todella ihastunut marjajauheisiin jota sain GoExpo-messuilta. Ollaan oltu myös yhteydessä messuillla tutustumani Biokian myyntipäällikön Panun kanssa ja laitettu meiliä asian tiimoilta. Kerroin hänelle halukkuudestani kokeilla heidän tuotteita laajemmin ja niillä puheilla päätettiin aloittaa pienimuotoinen yhteistyö!
tällaisia aineksia rahka-annokseen ja tältä se oikeasti näyttää kun alan lusikoimaan suuhun 😉
Oltiin viimeksi sähköpostiyhteydessä eilen aamulla jolloin sovittiin yhteistyökuvio alkavaksi ja tänään ennen yhdeksää mun ovikello soi ja siellä oli lähetti Biokian paketin kanssa! 🙂 Voi jummijammi kun jouluna olisi!
annoksessa: rahkaa 1/2, luonnonjogurttia 1/2, Bonne banaanisosetta n.1dl, 1rkl Biokia punainen marjajauhemix, päällä Biokia kuivattuja marjoja
Lisää infoa Biokian marjatuotteista löytää heidän nettisivuilta jonne pääsee mun sivubannerin kuvaa klikkaamalla tai tästä. Noi suklaamarjat on niin hyviä! Nyt tiedän mitä ainakin pakkaan sairaalakassiin.
Mutta vielä siis viimeiseen asiaan joka tuli mieleen tuosta synnytyksestä… En tiedä miten tää nyt istuu tuon Biokian perään mutta mun on pakko keventää sydäntä 🙁 Kerroin jo aiemmin siitä että mun verestä löytyi vasta-aineita nimeltä Anti-C. Sen jälkeen miehen piti käydä antamassa myöskin verikoe ja sen tulokset tulivat eilen. Ne olivat meille sitten ne huonoimmat mahdolliset eli miehen tulos oli positiivinen mun vasta-aineelle ja hän on sen ominaisuuden suhteen homotsygootti ja periyttää sen kaikille jälkeläisilleen. Olisi ollut mahdollista että tulos on negatiivinen tai että hän olisi heterotsygootti ja periyttää sen vain 50%:sesti. En tiedä meneekö tää jo liian hepreaksi koko systeemi mutta kyse on siis hyvin harvinaisesta keissistä mutta meillä ei oo ennenkään ollut nää todennäköisyydet oikein meidän puolella. Vasta-aineita ilmaantuu sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä enemmän on takana raskauksia ja mulle tämä on kuudes ja kaikki saman miehen kanssa 🙂 Kaksi lasta ja kolme keskenmenoa on aiheuttanut sen kun jokaisessa on mahdollisuus siihen että äidin ja sikiön veri sekoittuu ja vasta-aineita voi muodostua 🙁
Tää on tietysti tosi huono uutinen ja oon nyt tarkassa verikoeseurannassa koko raskauden. Nyt vasta-aineiden määrä ei ollut noussut mutta sieltä löytyi Anti-C:n lisäksi tuntematon vasta-ainetekijä vielä lisäksi! Oon todella kiitollinen siitä, että ”narahdin” kokeissa sillä jos tätä ei olisi huomattu en olisi nyt seurannassa ja välttämättä mitään ei olisi huomattu ennen kuin on liian myöhäistä. Riski on siis se, että vakavimmissa tapauksissa ehtii vauvalle kehittyä anemia ennen kuin se huomataan ja vauva kuolee kohtuun tai synnytyksessä. Mun kohdalla on siis onni siinä että oon seurannassa ja jos vasta-ainearvo nousee loppuraskaudessa niin tehdään joko kohdunsisäinen verensiirto sikiön napasuoneen tai käynnistetään synnytys. Synnytyksen jälkeen vauvalla on riski sairastua vastasyntyneen hemolyyttiseen tautiin. Aiheesta täällä lyhyesti tai pitkästi.
Tiedän et ei pitäisi stressata sillä nyt tilanne on vielä hyvä ja vasta-aineita on vasta heikosti. Silti tuntuu musertavalta et miksi meillä on aina ongelmia! Meidän geenit ei vissiin ollut ihan match made in heaven 😉 Vaan minkä sille mahtaa. Paha ois alkaa ensitreffeillä kyselemään veriryhmätekijöitä tai perinnöllisiä taipumuksia. Ollaan vielä geneettisesti aivan eri puolelta maapalloa kun miehen äiti ei ole Suomesta, mur!
Ei tää oo siis helppo kun päällä on huolien lisäksi edelleen yskää. Eilen en muistanut juoda tarpeeksi ja sain siitä kiitokseksi kipeitä supistuksia niin olo oli kyllä itkuherkkä. Mä varmaan mussutan nuo suklaamarjat suruuni ja makoilen vaan kotona koko loppuraskauden jos ei tää tästä iloksi muutu. Mut nyt mä lopetan, arvasin et tästä tulee liian pitkä! 🙂
