Kevät on opintojen kulta-aikaa ja mulle itselle iskee aina hetkeksi pieni opintokipinä syksyllä kun on aika ostaa uusi reppu ja penaali tai näin keväällä kun alkaa uusi lukukausi. Siitä tuli mieleen kirjoitella postaus millaista on opiskelu Helsingin yliopistossa ja mun omia vinkkejä siihen mitä kannattaa tehdä jos haluaa sisään.
Opiskelen itse maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa joka sijaitsee Helsingin Viikissä ja siellä on mahdollisuus opiskella elintarvike-, maatalous-, metsä- ja ympäristötieteitä. Pääainesuuntia tiedekunnassa on esimerkiksi ravitsemustiede, elintarvike-ekonomia, mikrobiologia tai vaikkapa elintarviketiede kuten itselläni. Paljon ei ole hakuehdot muuttuneet ja edelleen on esimerkiksi elintarviketiedettä tai ravitsemustiedettä opiskelemaan haluavien valintakokeessa kysymykset kahdesta aineesta: kemiasta ja biologiasta, käsittäen lukion pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärän. Mitään erillisiä pääsykoekirjoja ei ole ja siksi jos lukiokirjat on jo unohtuneet hyvä vaihtoehto on valmennuskurssi.
Itse en ollut opiskellut lukiossa kemiasta muistaakseni kuin yhden syväntävän kurssin pakollisten lisäksi joten kertaus oli opintojen äiti. Ilmoittauduin hakukeväänäni Eximian valmennuskurssille ja siellä istuin neljä iltaa viikosta opiskellen kemiaa ja biologiaa, molempia omina päivinään kahdesti viikossa. Valmennuskurssi oli ihan ehdoton, sillä se rajasi aineita niin että opiskeltiin ”vain” sitä mitä pääsykokeissa on tavattu kysyä. Teimme myös vanhoja valintakokeita ja lopussa pidettiin harjoituskoetilaisuus. Hakuaika Helsingin yliopistoon on jälleen 3.3.-1.4.2014! Hakuinfoa löydät täältä.
Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella missä itse opiskelen voin suorittaa elintarviketieteiden kandidaatin tutkinnon ja jatkaa esimerkiksi ravitsemustieteen maisteriohjelmaan. Tällä hetkellä mulla on suoritettuna perusopinnot elintarviketeknologiasta, ravitsemustieteestä ja Kuopion yliopistoon oon tehnyt liikuntalääketieteen approbaturin. Mun oma opiskelutaival on ollut hyvin katkonainen raskauksien ja äitiyslomien vuoksi ja vaikka aina oon optimistisesti ilmoittautunut läsnäolevaksi niin en olekaan saanut pienten lasten kanssa opintoja edistymään niin kuin ideaalimaailmassa olisin. Täytyy sanoa, että erityistarpeisen lapsen saaminen on ollut omiaan venyttämään opintoaikaa sillä mua on tarvittu kotona enemmän kuin tarpeeksi. Nyt kolmas on tulossa ja mietin milloin pääsen kunnolla takaisin opintojen pariin.
Mulla olisi vielä jonkun verran pakollisia kursseja, että saan kandidaattiopinnot loppuun ja toki kandintyö pitää myöskin tehdä. Viime syksyn olin poissaolevana ja nyt mietin kovasti ilmoittaudunko läsnäolevaksi ja yritänkö saada edes jonkun kurssin suoritettua vaikka pienempi on kotihoidossa ja mulla on PT-asiakkaitakin. Raskausaikoina oon ollut opinnoissa harvinaisen tehokas sillä jostain syystä potkaisee sellainen tarmo, et nyt pitää saada asiat kuntoon ja etenemään! Molemmista lapsista muistan istuneeni luennoilla ja tenttimässä ison mahan kanssa kuin viimeistä päivää! Sama juttu meinaa nytkin iskeä! 🙂
Mulle opintojen loppuun saattaminen merkitsee todella paljon ja toivon enemmän kuin mitään että saan tuolta vielä joku päivä ne maisterin paperit ulos! Meidän 5-lapsisesta perheestä olen ainoa jolla uupuu loppuun suoritettu korkeakoulutus, äiti on mm. tohtori ja yksi siskoistani jätti juuri väitöskirjan tarkistettavaksi. Paineet on suuret enkä halua olla se musta lammas 😉 Ja toki itsekin haluan ne uramahdollisuudet mitä korkeakoulutus tuo tullessaan. Perhe, koti ja koulutus -kaiken voi kuulema saada ja lupa unelmoida on meillä jokaisella. Nyt siis hakupaperit sisään jos se on sun unelma! 🙂
Opintomenestystä kaikille! Jos on jotain kysymyksiä missä voin auttaa niin kysykää pois 🙂
