Kategoriat
Yleinen

Lapsi on lahja

20140510_170309

 

Äitienpäivänä ja sitä edeltävänä lapsettomien lauantaina on paljon puhetta äitiydestä. Luin Even koskettavan kirjoituksen Ei kenenkään äiti ja mulla tuli todella surullinen olo. Tarinoita tahattoman lapsettomuuden takana on paljon ja tietysti kun itse saa kokea äitiyden niin sellaisten tarinat tuntuvat pahalta. En väitä että ymmärrän, koska en ole itse samassa tilanteessa mutta silti voi tuntea empatiaa. Tahaton lapsettomuus tai sen pelko koskettaa myös minun perhe- ja ystäväpiiriä ja se on hyvin herkkä asia. Lapsi on suuri lahja.

20140510_170312

20140510_145726

 

Itse vietin eilen ”lapsetonta lauantaita” näin sanoakseni ketään loukkaamatta tarkoittaen lapsivapaata aikaa kun meidän muksut menivät mummolaan. Itse suuntasin veljeni luokse kyläilemään ja tarjolla oli ihanat kakkukahvit. Olen ollut todella väsynyt viime viikon sairastelusta perheessä joten tuntui rentouttavalta juoda kahvit ihan omassa rauhassa ja täytyy sanoa että kunnon yöunilla olo on kuin uudestisyntynyt. En tiedä johtuuko väsymys epäsäännöllisistä yöunista, matalasta hemoglobiinista vai raskaudesta näin yleensä mutta voimat on aika rajalliset yhtä päivää kohden.

20140510_165741
veljentyttö ja maailman suloisimmat kiharat

20140510_150554 20140510_150634 20140510_150608 20140510_150658 20140510_150646 20140510_150731 20140510_153516

 

Meidän lapset halusivat jäädä yöksi isovanhemmille joten vietettiin iltaa ja aamua sitten miehen kanssa kaksin. Talo on hiljainen kun lapset eivät ole kotona ja oli hassua että meidän välissä ei ollut ketään muuta kuin valtava mahakumpu <3 Kaikesta vapaasta huolimatta en jaksanut edes euroviisuja katsoa vaan juteltiin aikuisten asioita ja nukuin ihan reilusti univelkoja pois pitkälle aamuun. Aikuisten asioilla tarkoitan että meillä oli hetki aikaa kahdestaan pureksia tätä isoa muutosta eli muuttoa nyt 7 viikon sisään, talonrakennusprojektiin liittyviä asioita ja käytännön järjestelyjä. Paljon on tehtävää kuten selvittää mistä vuokrataan varasto meidän kalusteille ja tavaroille, milloin siirretään kirjat, miten haetaan parkkilupaa kaupungilta että voi jättää auton tien poskeen, mitä tavaroita otetaan mukaan jne. Sörnäisten kaksiohan on kalustettu mutta lapsille tarvitaan tietysti sängyt eikä säilytystilaakaan ole liikaa joten ehkäpä joku lipasto tarvitaan vaatteille. Pinnasänkykin vie kaksiossa tilaa paljon joten voi olla alkuun lainataan veljeltäni suloista Mamas&Papas lastenkehtoa tai teen äitiyspakkauksen laatikosta sängyn. Vai laittaisinko laatikon roikkumaan katosta sellaisessa pussukassa?! Kysymyksiä riittää!

20140510_145719 20140510_145846 20140510_170251 20140510_170256

 

Tänään heitin miehen kaupunkiin ja käytiin kahdestaan äitienpäivälounaalla romanttisesti matkanvarrella eli Eläintarhan Nesteellä. Kakkua, kahvia ja kukkia ei tullut sänkyyn joten taidan olla poikkeus ainakin mitä lukee muiden fb-päivityksiä 😉 Ihanat kortit oli lapset askarrelleet kuitenkin ja se riittää! Anopille vein lasten puolesta ruukkuruusun ja omalle äidille soitin onnittelupuhelun. 

20140511_122354 20140511_163023

 

Tällä hetkellä oma ajatusmaailma pyörii hyvin vahvasti tässä hetkessä eli raskaudessa ja nyt tietysti muutossa, sen suunnittelussa, talonrakennuksessa sekä pikkuvauva-ajan jännittämisessä. Mun kynnys kirjoittaa näistä asioista on yhtäkkiä noussut kun tulen blogiin portaalin etusivun kautta. Haluaisin kirjoittaa ajatuksia synnytyksestä, haaveilua raksasta ja pohdintaa vauva-ajasta mutta tuntuu kuin olisin hesarin kulttuuritoimittaja jolle on annettu urheilupalsta. Onko se mun omaa kuvittelua että en kuulu joukkoon ja haittaako se edes muita, en tiedä.

IMG_20140511_165438 IMG_20140511_165352

 

Bloggaaminen on siitä haastava harrastus, sillä se on vuorovaikutusta eikä suinkaan yksintekemistä vaikka kaikki kirjoittaminen tulee yhden henkilön näppäimistöltä. Pitää olla jotain annettavaa! Jakaa joku asia elämästä lukijoiden kanssa ja sitä kautta käydä vuorovaikutusta kirjoitusten ja kommenttien kautta. Treenaaminen, tulokset ja omien mahamakkaroiden esittely on helppoa kun se ei loukkaa kenenkään muun yksityisyyttä eikä siitä voi kukaan muu pahoittaa mieltään. Nyt kun sen saralla mulla ei oo mitään annettavaa niin se vaatii sopeutumista myös minulta ja blogilta.

Kotiäitiys käy selvästi mun nuppiin kun maailma kutistuu niin että pian en näe kuin oman napani jota ei ole hankala havaita tosin kenenkään muunkaan 😉 Saas nähdä mitä tästä tulee, vielä 11 viikkoa höperyyttä jäljellä ja siitä se vasta alkaakin. Toivottavasti ei tarvi blogin nimeä muuttaa sitten sinappikoneeksi.

Kategoriat
Uncategorized

Kertausta keskiraskaudesta

IMG_20140504_150902

 

Raskaudessa ollaan päästy sen viimeiselle kolmannekselle ja ajattelin siksi jakaa vielä ajatuksia menneestä 3 kuukaudesta. Kaikki mun raskauteen liittyvät kirjoituksethan löytyy raskaus -tagin alta tai olen ainakin yrittänyt merkkailla ne joissa on enemmän aiheeseen liittyvää asiaa. Toki tästä olotilasta tulee mainittua postauksessa jos toisessa mutta noissa on ainakin enemmän. Ihan tarkkaa ensimmäisen kolmanneksen postausta en tehnyt eli ensimmäisen 10 viikon tunnelmia voi lukea kirjoituksesta Ajatuksia alkuraskaudesta ja Tervetuloa Italiaan! -kirjoituksessa on henkisen puolen pohdintaa kun viikkoja tuli täyteen 12.

toisen kolmanneksen alussa näytin tältä
toisen kolmanneksen alussa näytin tältä

IMG_20140426_190437
ja lopussa tältä 🙂

Keskiraskauden alussa mulla oli edelleen pahoinvointia. Oksentelin viikkojen 16 paikkeille päivittäin suunnilleen kerran ja etovaa oloa oli vaikka en pönttöä kumarrellut sen useammin. Suuri stressi helpotti henkisesti np-ultran jälkeen ja kun vatsakumpu kasvoi muuttui pelko keskenmenemisestä varmaksi oloksi siitä että perhe kasvaa kolmannella. Vauvahan oli täysin toivottu eikä mikään yllätys mutta silti henkinen sopeutuminen tähän raskauteen oli aika vaikeaa. Mulla oli suuri lihomisenpelko sillä oon aina raskauksissa paisunut kuin pullataikina ja etenkin se aiheutti suurta ahdistusta sillä olin viimeiset kaksi vuotta paahtanut töitä niska limassa unelmakropan eteen. Silti kaikessa ahdistuksessaan painonnousu on ollut prikulleen samanlaista ja kiloja on tullut -pahin pelko siis ”kävi toteen” ja siinä on ollut nieleskemistä.

20140129_194222 20140130_000621 20140307_131606 20140312_140300 20140205_185442 20140221_1452011

Ensimmäisen kolmanneksenhan pystyin treenaamaan melkein kuten ennenkin ja nostelin ihan ennätysrautoja esim. maastavedossa, sillä tein siihen aikaan voimatreeniohjelmaa jossa oli kokoajan nousevat painot. Mavetreenissä nousi esimerkiksi 95kg ihan muitta mutkitta ja penkkiä tein 50 kilolla ja vähän päälle. Keskimmäisen kolmanneksen alussa tilanne kuitenkin muuttui nopeasti ja tunsin miten voimat katosivat salilla. Kyykkytekniikka tuntui yhtäkkiä todella vaikealta, painopiste karkasi varpaille sellaisilla painoilla joihin olin tottunut ja sain keventää niitä ihan urakalla (60kg -> 40kg). Tuossa vaiheessa kävin vielä kerran kopsuttelemassa korkkareilla mutta tunsin oloni sotanorsuksi Pleaserit jalassa -siinä ei sexy heels teksti auttanut kenkäpussin kyljessä. Taisin Instagram kuvaankin kirjoittaa tekstin että ”elefantti korkkareissa on totta”.

PhotoGrid_1388437403442

IMG_20131230_141837
tämä vielä onnellisena salilla alkuraskaudessa

IMG_20140221_140956

ja pari kuukautta myöhemmin, viikkoja n.17?
ja pari kuukautta myöhemmin, viikkoja n.17?

Treenit vähentyi todella paljon tuosta keskiraskauden alusta sillä sairasteltiin talvella paljon koko perhe ja oma olo salilla tuntui nihkeältä. Yksi todella kurja vaiva oli väsymyksen lisäksi aivan tolkuttoman usein tulevat migreenikohtaukset. Myös tämä on mulle muista raskauksista tuttu vaiva ja nyt joudun koputtamaan puuta todella kovaa kun sanon että se on ehkä mennyt ohi! Salilla mua harmitti etten voinut tehdä enää voimatreeniohjelmaa ja motivaatio treenaamiseen katosi taivaantuuliin. Salikerrat harveni entistä enemmän ja siirryin oikeastaan kokonaan arkiliikuntaan eli lenkkeilin koirien kanssa omalla tahdilla -tai siis supistusten tahdilla. Kaikki liikunta alkoi tuntua epämiellyttävältä mitä enemmän viikkoja tuli.

Vähän ennen raskauden puoltaväliä käytiin rakenneultrassa jossa saatiin tietää että pienokainen on poika <3 Siitä tuli hyvä mieli, vauvalle alkoi muodostua persoona omassa mielessä kun sukupuoli ei ollut enää arvoitus. Isommille sisaruksille on ollut helppo puhua että mahassa on tulossa pikkuveli.

20140312_140300 IMG_20140307_221901

Vatsa on kasvanut hurjasti tässä keskiraskauden lopussa ja nyt kun katson aiempia kuvia niin mietin et miten pieni maha oli milläkin viikolla vaikka se tuntui jo silloin isolta. Nyt tunne vatsasta on sellainen että se on kokoajan enemmän ja enemmän täynnä eli ennen siinä oli pehmeää mutta nyt tunnen miten se täyttyy vauvasta.

Pienokainen viihtyi viikolle 25 asti pystyasennossa ja hyppi mun rakon päällä kuin trampoliinilla. Kaikki liikkeet tuntuivat suoraan alaspäin ja muiden oli hankala tunnustella niitä vatsan päältä. Sitten olin pääsiäisenä mun veljen luona syömässä kun mun sisällä tuntui ihan hurja pyörintä ja poika heitti kuperkeikalla itsensä raivotarjontaan ja aloitti rummuttamaan jaloilla mun kylkiä! Hurja tunne kun yhtäkkiä potkut tulivat ylöspäin ja ne näkyi myös vatsanahkan läpi jonkun mahassa liikkuvan alienin tavoin. Nyt liikkeitä on myös muiden helppo tunnustella <3

IMG_20140412_221433 IMG_20140412_220727

IMG_20140423_121111 IMG_20140423_164031 IMG_20140426_190631

 

Yhteenvetona voisin nyt jälkikäteen sanoa että ehkä tämä keskiraskaus oli silti alkuraskautta helpompi sillä tässä ei ole ollut sitä keskenmenon pelkoa mun historiasta johtuen (eli 3 alkuraskauden keskenmenoa) vaan olen voinut höllätä sitä kun ultrissa on kaikki ollut hyvin. Se mikä saa mut surulliseksi on se, että olen sen sijaan murehtinut tätä painonnousua koko keskiraskauden varmasti päivittäin. Toisaalta olen josssain määrin hyväksynyt sen faktan etten voi näyttää samalta kuin viime kesänä, sillä mun vatsassa kasvaa lapsi mutta toisaalta soimaan itseäni jatkuvasti omista ruokavalinnoista. Ne on ihan surkeita verrattuna aikaan ennen raskautta ja kun päälle lisätään se, että liikuin lähemmäs 10 tuntia viikossa ja nyt nada -niin eihän se yhtälö tee muuta kuin plussaa. Tässä postauksessa en kuitenkaan halua keskittyä ainoastaan yhteen asiaan eli tuota aihettahan pohdin esimerkiksi tässä aika tuoreessa kirjoituksessa Fitness Classic 2014 ja pohdintaa omasta kehonkuvasta.

20140504_134753 20140504_134757 20140504_134802 IMG_20140504_141328 IMG_20140504_144526 20140504_143322 20140504_143332 20140504_143407 IMG_20140504_162801

 

Siinä useampi kuva nykytilanteesta eli kun eletään raskausviikkoa 28. Laskettuun aikaan on enää alle 3kk ja se tuntuu aivan ihanalta. Sanotaan että odottavan aika on pitkä mutta silti tuntuu että yhtäkkiä viikot on vain harpponeet eteenpäin ja omasta kokemuksesta aika vapusta juhannukseen menee todella nopeasti. Ehkä sen jälkeen mulla alkaa kituviikot ja toivon poksahtamista päivä mikä tahansa 😉 Vielä en ole lainkaan valmis vauvaan joten onneksi on nämä 12 viikkoa jäljellä. Perjantaina tein vasta ensimmäiset ostokset vauvalle koko raskauden aikana <3 Tämä tietysti on helppoa siksi kun on jo lapsia ja kaikki isommat tavarat on jo valmiina. Hankintalistalle tulee enemmän käyttötavaraa kuten tutteja, rasvoja, vaippoja ja helposti kuluvia vaatteita kuten sukkahousuja jne.

20140502_202040 20140502_202124 20140502_202413 20140502_182316 20140502_182242

 

Nyt mieli on kertakaikkisen positiivinen kun kaikki ns. viikkojen haamurajat alkaa olla ohitse ja odotus lähenee loppuaan. Viimeisestä kolmanneksesta aion nauttia täysin rinnoin ja tämä melkeinpä kirjaimellisesti sillä hinkithän on isommat kohta kuin ikinä 😀 Tiedän että viimeiset viikot siellä loppupäässä on aika tuskaa sillä kärsivällisyys voi olla todella koetuksella mutta juuri nyt en onneksi vielä ihan muista sitä 😉 Vaivoja toki on jo nyt vaikka muille jakaa ja oon edelleen sitä mieltä että tää ei oo mikään ”vuosi elämästäni” mutta hyvin ainutlaatuista aikaa naisen elämässä kuitenkin.

Hyvää loppuraskautta siis mulle ja toivotaan että kaikki menee hyvin loppuun saakka! 😀 Olet rakas meille jo nyt pikkuherra X. Koko perhe odottaa sinua maailmaan!

20140501_151535

Kategoriat
Yleinen

Asiaa ruoasta ja yksi asu

20140426_175646

 

Voi elämä kun pitää pari päivää taukoa kirjoittamisessa niin sen jälkeen kaikki postausaiheet tuntuu olevan pelkkää soopaa. Ihan arjen askareissa oon vähentänyt valokuuvaamista pienen loppuunpalamisen vuoksi mutta sehän ei tarkoita että valokuvia ei olisi lainkaan viime päiviltä. ”Vähentänyt” = pari sataa kuvaa kuitenkin 😉 Ei siis ihme et välillä mitta täyttyy!

Osallistuessani sinne food for media tilaisuuteen, sain myös ruokakassit siellä esitellyistä tuotteista. Ne olivat kaikki eri merkkien kesäuutuuksia ja torstai meni ihmetellessä erilaista jääkaapin sisältöä. Kaikkia en ala erikseen käymään läpi mutta voitte kysyä jos joku tuote kuvasta kiinnostaa et mitä se oli. Juustonaksuista, suklaapatukoista, pasteijoista tai majoneeseista ei sit kysellä sillä nehän ei fitfashion-blogeja lukevien menuuseen kuulu vai mitä? 😉

20140424_111501 20140424_111519 20140424_111533 20140424_111710 20140424_112533 20140424_112509 20140424_112559 20140424_112812

 

Blue Dragonin tuotteet on meikäläiselle ihan hepreaa, sillä oon maistanut sushia vain yhden kerran! Raskauden jälkeen testiin? Elovenalla on mukava uusi sarja lapsille ja kun se on mun yhteistyökumppani niin näistä tuotteista tulee vielä erillistä esittelypostausta kesän aikana. Sarjassa on siis Muumi täysjyväpuuroja- ja keksejä. Myös Elovena Plus maidolla höystetyt proteiinipitoiset puurot on mukava lisä olemassaoleviin annospikapuuroihin! Mutta niistä testausta siis luvassa.

Robertsin Berry Smoothieihin oli kovat odotukset ja aina kun saa jotain tuotteita niin niistä kirjoittaisi mielummin hyvää kuin huonoa mutta täytyy myöntää että olin pettynyt. Juomat ovat varmasti terveellisiä mutta maussa ei ollut kehumista. Oon innokas marjojen käyttäjä ja kun tehdään tuotteita jotka ovat terveellisiä ja täynnä antioksidantteja niin ne on lähellä mun sydäntä joten siksi en myöskään haluaisi parjata mutta mulle ei edes tuoteselostetta lukemalla oikein auennut miten juoma on tehty. Otetaan esimerkiksi noista mun suosikki tyrni-aprikoosi:

Roberts Berry Smoothie, Tyrni-aprikoosi 200 g

Ainesosat: vesi, tyrni, aprikoosi, omenamakeuttaja, omena, sitruskuitu, säilöntäaine (kaliumsorbaatti), väri (kurkuma). 100 g tuotetta sisältää 50 g marjoja ja hedelmää. Ravistettava. Gluteeniton, laktoositon, maidoton. Täysin kasviperäinen. Ravintosisältö 100g: energiaa 72 kcal, proteiinia 0,5 g, hiilihydraattia 12,9 g, josta sokereita 11,4 g, rasvaa 1,4 g, josta tyydyttyneitä 0,20 g, ravintokuitua 2,6 g, suolaa 0,002 g. Suositushinta 2,40€

Juoma siis valmistetaan ensin kuivatetuista marjoista (luin heidän sivuilta). Ok… Sitten lisätään vesi, omenamakeuttaja (siis mikä on omenamakeuttaja? -oli kaikissa mauissa), sitruskuitu? (taas uusi termi), päälle kurkumaa väriksi, säilöntäaine messiin ja 2 desin hinnaksi 2,40€. Ihan mennen tullen mun mieleen on enemmän esimerkiksi nämä:

ourproductscontentnowords
kuva

20140205_150150
ja tää on kans mun suosikkimaku! Tyrni-aprikoosi!

20140205_145654

Noi Froos smoothiet jotka on pelkkää hedelmää on todella hyviä! Aijai! Mutta siis meidän testiryhmään kuului kolme ihmistä: kolmekymppinen mahakas kotiäiti, varjoissa lymyilevä kaksikymppinen karvakäsi ja armoton alle kouluikäinen AngryBird.

20140424_151602 20140424_152058 20140424_152253 20140424_152410

20140424_153620

 

Kotiäiti tykkäsi eniten keltaisesta smoothiesta mutta ei niin paljon että olisi juonut sitä loppuun. Karvakäden suosikki oli mustikka mutta hänkin unohti sen väljehtymään vaikka huutelin perään että smoothie jäi! ”Angry Bird armoton” oli nimensä mukaisesti testiryhmän julmin. Kahta maistettuaan se ei suostunut enää maistamaan kolmatta vaan haki jääkaapista Pirkan vadelmamehun vaikka kotiäiti oli pyytänyt mukaan parvekkeen mehukekkereihin ylläolevia maistelemaan. Harmi! Sillä olisin mielelläni kehunut kun edes yritetään valmistaa sokerittomia smoothiejuomia. Mehu ja keksikestit jatkui siis muissa merkeissä.

20140424_153836

 

Ruokapuolella tein nopean ruoan lapsille lohipullista joita ostetaan aina silloin tällöin Lidlistä (ei kuuluneet kasseihin) ja Mummon pariisinperunoista. Paistoin perunat pannulla oliiviöljyssä ja heitin sekaan kalapullat. Nopea ruoka mutta jaksan kyllä tehdä itse yleensä ruokaa alusta asti. Pariisinperunat oli hauskoja siellä tapahtumassa cocktail-tikuissa ja on tietysti hyvä gluteeniton pikkusuolainen kun niitä on joskus vaikeampi keksiä.

20140424_163537 20140424_163843 20140424_164507 20140424_164623

20140423_093512
Pariisinperunat cocktailtikuissa

Mutta eiköhän se ollut noista ruoista siinä! Arvid Nordquistin Sommar!-kahvi oli hyvää myös kotona keitettynä ja Alpron lime-sitruuna jogurtti maistui oikein hyvältä yhdessä rahkan ja toisena annoksena puuron ja raejuuston kanssa. Todella raikasta!

Muista kuulumisista sellaista että mun sisko on käymässä Helsingissä ja nähtiin tänään kaupungilla. Kierreltiin vähän kaupoissa ja sitten mentiin Ravintola Teatteriin mutta en edes hoksannut kuvata mun salaattia. Asukuvat sentäs napattiin Espalla vaikka meikäläisen mammamuodista tuskin on kauheasti iloa suurimmalle osalle lukijoista.

20140426_155245

Päivän asu

neule: H&M mama

huivi: Venetsian katukoju

farkut: H&M mama

laukku: Longchamp

kengät: Lacoste

20140426_155311 IMG_20140426_190437 IMG_20140426_190631 IMG_20140426_191011

 

Ilma oli sen verran lämmin että meidän takit jäi koko reissun ajaksi vaunujen alakoriin kun ei tarvinnut. Oma ulkomuoto alkaa olemaan peilistä sellainen et en melkein viitsi käydä peilin edessä mieltäni pahoittamassa ja oon just samannäköinen kuin muissakin odotuksissa. Toisen rapun naapuri oli ihan varma et odotan kaksosia ja et ne tulee millä hetkellä hyvänsä… No, kaiken kruunaa fiilis et on ihan älyttömän kömpelö kun maha on niin iso, hiki puskee päälle todella helposti ja kun vähänkin liikkuu niin vihloo ja supistaa. Mulla alkoi just viimeinen kolmannes raskautta ja laskettuun aikaan on se 3kk. Näillä olotiloilla veikkais et tästähän on tulossa oikein kepeä kesä meikäläiselle! NOT. 😀

IMG_20140424_082747 20140424_083040

20140425_123556

20140426_175707 20140426_204504

 

Nyt menee jo maratoniksi mutta en malta lopettaa kun kerran aloitin eli sen taannoisen ruokapäiväkirjan pohjalta sain teiltä paljon ihania ideoita suuren ruokahalun selättämiseen. Yksi niistä oli rasvan lisääminen ja kun jäin pohtimaan mun ruokavaliota niin huomasin että ennen tosiaan söin rasvaa paljon enemmän mutta nyt raskauden aikana se on pikku hiljaa jäänyt pois aamupuurolta ja usein myös päivälliseltä jne. Rahkaakin oon syönyt mutta pähkinät on jääneet jne. joten mietin että siinä on saattanut olla syytä mun todella kovaan nälkään/mielihaluun saada hiilihydraatteja.

Nyt oon tunnollisesti laittanut taas aamupuuroon kookosöljyä, lisännyt välipaloihin pähkinöitä ja pääaterioille oliiviöljyä niin tiedättekö mitä? Mun ruokahalu on ihan selkeästi rauhoittunut eikä tee kokoajan mieli syödä! Toivotaan nyt oikeasti että tää helpottuisi tällä sillä oon jo ihan raunioina itse tästä stressistä et mikä homma on taas päästä kuosiin raskauden jälkeen…